Hae tästä blogista

sunnuntai 19. huhtikuuta 2026

OIavi Karjaliini: Matin kolminkertainen kuolema ja muita tarinoita


Olavi Karjaliini oli räätäli ja sahan lastauspaikan vartija, joka kirjoitti joukon pahennusta herättäneitä kertomuksia 1830-luvun lopulla Elias Lönnrotin Mehiläinen-lehteen. Kansansatujen rakenteita hyväksikäyttävissä ja anekdootinomaisissa jutuissaan Karjaliini kuvasi suomalaisten sekoilua edelleen huvittavalla ja viihdyttävällä tavalla.

Kirjaan on Juri Nummelin koonnut kaikki Karjaliinin tarinat Mehiläisen sivuilta, ja lisäksi mukana on myös kolme Kalevala-mittaista runoa, joista yksi on ilmestynyt vain kokoelmassa Kahdeksantoista runoniekkaa (1889). Kirjaan on Nummelin kirjoittanut esipuheen, ja kirjan lopussa on myös Kustavi Grotenfeltin kirjoittama Karjaliinin esittely, joka alun perin ilmestyi Kahdeksantoista runoniekkaa -teoksessa. Kirja avaa kiinnostavalla tavalla uusia näkökulmia varhaiseen suomenkieliseen proosaan. Kirja on korjattu ja täydennetty laitos Turbatorin vuonna 2012 julkaisemasta vihkosesta; aiemmasta laitoksesta puuttui kokonaan tarina "Päänparannuskeino", joka sisältyy uuteen laitokseen.

Pehmeäkantinen, 64 s. ISBN 9789527469880. Kannen kuva: Mies Mikkonen, layout: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Näyte: 

Wähänäkönen tyttö


Oli muutamalla akalla wähänäkönen tytär. Sen näkemättömyydestä piti äiti sekä hän itse salassa. Oli aina hyvin näkewinänsä, kun vieraita kävi talossa. Wiimein tuli tytölle kosiomies. Äiti ja tytär tiesivät eiltä kosiomiehen tulon. Äiti pani ompeluneulansa laattialle tuolinjalan wiereen ja sanoi tytöllensä, että hänen piti se sieltä neuwoa äitillensä, kosiomiehen tultua. Kosiomies tuli; alas vanha mummo hakia neulaansa. Tytär istuu uunin laialla, sano sieltä äitillensä: “Tuollahan tuo on neula tuolinjalan juuressa.” “Niin se on”, sanoi mummo, “wanhalla on wariksen silmä, kären silmä neitosella.”

Mutta tytön näkemättömyys tuli kuitenkin ilmi. Äiti rupes kosiomiehelle ruokaa laittamaan, kanto ensinnä wiinaputelin pöyälle ja rupesi muuta ruokaa hakemaan. Tyttö näki uunin lailla istuissaan jotain mustaa pöyällä olevan, luuli kissan nousseen pöyälle, hyppäsi pois, kaapasi kepin käteensä ja lyödä kätkäsi wiinaputeliin, sanoen: “Kitis pois, kissa, pöyältä!”

Tapio Niemi: Sointu vanhenee hitaasti


Turkulainen Sointu oli Suomen ensimmäinen varsinainen täyden palvelun äänilevytehdas. Sen merkkien alla lauloivat kukin vuorollaan kaikki aikakauden tähtinimet: Olavi Virta, Henry Theel, Georg Malmstén, A. Aimo, Kipparikvartetti...

Monet ikivihreät iskelmämme on ensi kerran kuultu turkulaisen Sointu-yhtiön toimesta. Soinnun tarinaa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole tähän mennessä dokumentoitu. Tässä kirjassa nuo vuosien 1936-1956 laulut, lauluntekijät, laulajat ja tarinat palautetaan mieliin unohtuneen historian hämäristä.

FM Tapio Niemi on pitkän linjan raumalainen tietokirjailija, joka on tutkinut Soinnun historiaa jo useita vuosikymmeniä. Sointu vanhenee hitaasti on pitkän ja uutteran työn tulos.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 9789527469866. Kansi: J.T. Lindroos Soinnun vanhan nuottivihkon pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 


Kirjan sisällysluettelo: 


Johdanto
Suomi ja Turku silloin kerrran
Herman Weber
Lyyli ja Fredrik Seeger
Sonora saapuu Turkuun
Reino Armio
Usko Hurmerinta
Sointu ennen talvisotaa
Arvi Hänninen ja muita
Sointu talvisodasta kesäsotaan
Sointu jatkosodan vuosina
A. Aimo
Soinnun menestyksen vuodet
Aimo ja Pentti Viherluoto
Yrjö Saarnio
Sulo Sala
Teemu Grönberg
Hekin sävelsivät Soinnulle
Sointu ylpeänä esittää: Georg Malmstén
Sointu kriisivuosien kourissa
Sointu ylpeänä esittää: Olavi Virta
Sointu jälleen myötätuulessa
Sointu: Suomi-countryn edelläkävijä
Viisikymmentäluvun pienlaulajat
Sointu ylpeänä esittää: Henry Theel
Soinnun satu päättyy
Sointu silloin kerran
Liite yksi: Soinnun ensilevyttämät ikivihreät
Liite kaksi: Sointu-merkillä julkaistut ulkomaiset levyt
Liite kolme: Äänilevyjen myyntimääristä