Juri Nummelin: Vaikea laji: kirjoittajan muistelmia

Turkulainen Juri Nummelin on ihmiskone, jonka CV:n lukeminen sysää ihmisen kuin ihmisen hulluuteen. Nummelinilla on myös mahdollisesti kustantajien määrän Suomen ennätys reilusti yli 30 kustantajalla.

Vaikeassa lajissa Nummelin kertoo tuskastuttavimmat ja rasittavimmat kokemuksensa apurahojen, kustantajien, kustannustoimittajien ja nuivien kriitikoiden maailmassa, mutta samalla hän tulee tallentaneeksi 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kirjallisuus- ja kustannusmaailmaa murroksineen ja vastarintoineen. Vaikeaan lajiin sisältyy kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä, lämpimiä ja mukavia muistoja kollegoista ja erilaisista projekteista.

Osa kirjan teksteistä on julkaistu aiemmin esipuheina tai jälkisanoina eri kirjoissa tai blogeissa. Osa teksteistä on kirjoitettu tätä kirjaa varten. Teoksessa on tietokirjailija ja kriitikko Ville Hännisen esipuhe, ja sitä täydentävät erilaiset bibliografiat Nummelinin rikkaasta ja vaihtelevasta tuotannosta.

Pehmeäkantinen, 348 s. ISBN 9789527469408. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut). Saatavana myös esim. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Mikä on Kustantamo Helmivyö?

Perustin Kustantamo Helmivyön toukokuussa 2016, koska ideoita kirjoiksi on enemmän kuin mahdollisia kustantajia. Mahdollisuus rahoittaa itse oma toimintansa kirjallisuuden parissa houkutteli enemmän kuin kaupallisesti hankalien kirjojen tarjoaminen eri kustantajille, vaikka en oletakaan, että tässä liikuu huomattavia summia.

Samalla Helmivyö tulee toimimaan uuden mallin mukaisesti: kirjat ovat saatavilla ainoastaan tarvepainatteina, toisin sanoen niitä painetaan tilausten mukaan, eikä niin että ensiksi painetaan jokin määrä varastoon ja odotetaan, että kirjoja myydään. Kirjakauppoja ei kiinnosta enää pitää esillä hiukankaan marginaalisempaa kirjallisuutta, jolloin monien kirjojen asiakkaita ovat ainoastaan kirjastot. Niidenkin määrärahat ovat pienentyneet ja hankinnat vähentyneet, joten ainoa järkevä ratkaisu on toimia niin kuin tässä nyt on hahmoteltu. Esikuvana toimii Leevi Lehdon perustama (ja Jarkko S. Tuusvuoren nykyään vetämä) Ntamo, ja olenkin miettinyt, että Helmivyötä voisi kuvailla "pulpin Ntamoksi".

Joku voisi tosin ehdottaa, että voisi tehdä kirjoja, jotka myyvät ihan pirusti. Tässä on pari ongelmaa: en osaa enkä ehkä tahdokaan. Joku muu saa ne tehdä; ainoa mitä toivon on että muullekin kirjallisuudelle olisi näkyvyyttä kuin vain sellaiselle, joka myy tuhansia tai kymmeniätuhansia.

"Helmivyö" on sana, joka saattaa viedä jonkun ajatukset jonnekin glitter-henkisten asusteiden puolelle, mutta kyse ei ole nyt siitä. En suoraan sanoen tiedä, kuka sanan on keksinyt, mutta sitä käytettiin 1800-luvun lopulla ja joissain yhteyksissä vielä myöhemminkin antologia-sanan suomennoksena, toisin sanoen kuvaamaan teoksia, joissa on eri kirjoittajien tekstejä, yleisimmin novelleja tai runoja. Sitä on käytetty ainakin kirjoissa Väinölä, alaotsikolla "Helmivyö suomalaista runoutta" (1884), ja Pieni helmivyö, alaotsikolla "Suomen runoja koulunuorisolle" (1895). Sittemmin Kariston tarmonpesä V. Hämeen-Anttila käytti helmivyö-sanaa Hyvää yötä! -antologiasarjan esipuheissa, koska koki vierasperäisen antologia-sanan hankalaksi.

Kustantamo Helmivyö tuleekin julkaisemaan paljon antologioita, eri kirjoittajien teksteistä koostettuja kirjoja. Suurin osa koostuu jo julkaistuista teksteistä, mutta en pidä mahdottomana, etteikö täysin uusiakin antologioita voisi julkaista. Lisäksi Helmivyö keskittyy kotimaisen kioski- ja lukemistokirjallisuuden uudelleenjulkaisuihin, mutta jo ensi syksynä nähdään esikoisromaani! (Edit: Artemis Kelosaaren Omenatarha ilmestyi loistavien arvostelujen saattelemana syksyllä 2017.)