OIavi Karjaliini: Matin kolminkertainen kuolema ja muita tarinoita

Olavi Karjaliini oli räätäli ja sahan lastauspaikan vartija, joka kirjoitti joukon pahennusta herättäneitä kertomuksia 1830-luvun lopulla Elias Lönnrotin Mehiläinen-lehteen. Kansansatujen rakenteita hyväksikäyttävissä ja anekdootinomaisissa jutuissaan Karjaliini kuvasi suomalaisten sekoilua edelleen huvittavalla ja viihdyttävällä tavalla.

Kirjaan on Juri Nummelin koonnut kaikki Karjaliinin tarinat Mehiläisen sivuilta, ja lisäksi mukana on myös kolme Kalevala-mittaista runoa, joista yksi on ilmestynyt vain kokoelmassa Kahdeksantoista runoniekkaa (1889). Kirjaan on Nummelin kirjoittanut esipuheen, ja kirjan lopussa on myös Kustavi Grotenfeltin kirjoittama Karjaliinin esittely, joka alun perin ilmestyi Kahdeksantoista runoniekkaa -teoksessa. Kirja avaa kiinnostavalla tavalla uusia näkökulmia varhaiseen suomenkieliseen proosaan. Kirja on korjattu ja täydennetty laitos Turbatorin vuonna 2012 julkaisemasta vihkosesta; aiemmasta laitoksesta puuttui kokonaan tarina "Päänparannuskeino", joka sisältyy uuteen laitokseen.

Pehmeäkantinen, 64 s. ISBN 9789527469880. Kannen kuva: Mies Mikkonen, layout: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Näyte: 

Wähänäkönen tyttö

Oli muutamalla akalla wähänäkönen tytär. Sen näkemättömyydestä piti äiti sekä hän itse salassa. Oli aina hyvin näkewinänsä, kun vieraita kävi talossa. Wiimein tuli tytölle kosiomies. Äiti ja tytär tiesivät eiltä kosiomiehen tulon. Äiti pani ompeluneulansa laattialle tuolinjalan wiereen ja sanoi tytöllensä, että hänen piti se sieltä neuwoa äitillensä, kosiomiehen tultua. Kosiomies tuli; alas vanha mummo hakia neulaansa. Tytär istuu uunin laialla, sano sieltä äitillensä: “Tuollahan tuo on neula tuolinjalan juuressa.” “Niin se on”, sanoi mummo, “wanhalla on wariksen silmä, kären silmä neitosella.”

Mutta tytön näkemättömyys tuli kuitenkin ilmi. Äiti rupes kosiomiehelle ruokaa laittamaan, kanto ensinnä wiinaputelin pöyälle ja rupesi muuta ruokaa hakemaan. Tyttö näki uunin lailla istuissaan jotain mustaa pöyällä olevan, luuli kissan nousseen pöyälle, hyppäsi pois, kaapasi kepin käteensä ja lyödä kätkäsi wiinaputeliin, sanoen: “Kitis pois, kissa, pöyältä!”

Tapio Niemi: Sointu vanhenee hitaasti

Turkulainen Sointu oli Suomen ensimmäinen varsinainen täyden palvelun äänilevytehdas. Sen merkkien alla lauloivat kukin vuorollaan kaikki aikakauden tähtinimet: Olavi Virta, Henry Theel, Georg Malmstén, A. Aimo, Kipparikvartetti...

Monet ikivihreät iskelmämme on ensi kerran kuultu turkulaisen Sointu-yhtiön toimesta. Soinnun tarinaa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole tähän mennessä dokumentoitu. Tässä kirjassa nuo vuosien 1936-1956 laulut, lauluntekijät, laulajat ja tarinat palautetaan mieliin unohtuneen historian hämäristä.

FM Tapio Niemi on pitkän linjan raumalainen tietokirjailija, joka on tutkinut Soinnun historiaa jo useita vuosikymmeniä. Sointu vanhenee hitaasti on pitkän ja uutteran työn tulos.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 9789527469866. Kansi: J.T. Lindroos Soinnun vanhan nuottivihkon pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Johdanto
Suomi ja Turku silloin kerrran
Herman Weber
Lyyli ja Fredrik Seeger
Sonora saapuu Turkuun
Reino Armio
Usko Hurmerinta
Sointu ennen talvisotaa
Arvi Hänninen ja muita
Sointu talvisodasta kesäsotaan
Sointu jatkosodan vuosina
A. Aimo
Soinnun menestyksen vuodet
Aimo ja Pentti Viherluoto
Yrjö Saarnio
Sulo Sala
Teemu Grönberg
Hekin sävelsivät Soinnulle
Sointu ylpeänä esittää: Georg Malmstén
Sointu kriisivuosien kourissa
Sointu ylpeänä esittää: Olavi Virta
Sointu jälleen myötätuulessa
Sointu: Suomi-countryn edelläkävijä
Viisikymmentäluvun pienlaulajat
Sointu ylpeänä esittää: Henry Theel
Soinnun satu päättyy
Sointu silloin kerran
Liite yksi: Soinnun ensilevyttämät ikivihreät
Liite kaksi: Sointu-merkillä julkaistut ulkomaiset levyt
Liite kolme: Äänilevyjen myyntimääristä

Valkean käärmeen kruunu. Varhaista suomalaista fantasiakirjallisuutta

 

Kirjoitettiinko Suomessa fantasiaa jo 1800-luvulla? Valkean käärmeen kruunu tarjoaa siihen vastauksen: kyllä kirjoitettiin, vaikka lajityyppiä ei tuolloin vielä tunnettukaan.

Juri Nummelin on valikoinut kirjaan kymmenen novellia, jotka edustavat jollain tavalla fantasiakirjallisuutta tai ainakin ennakoivat sitä aiheillaan tai tyyleillään. Mukana on Zacharias Topeliuksen ja Fredrika Runebergin kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Fabian Collanin ja Gustaf Eurénin tapaisia unohdettuja kynäilijöitä. Osa teoksen tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana pitkään aikaan, osaa ei ole julkaistu koskaan uudestaan. Mukana on asiaa taustoittava esipuhe.

Pehmeäkantinen, 202 s. ISBN 9789527469842. Kansi: J.T. Lindroos Onni Muusarin kuvituksen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Varhaisinta fantasiaamme
Jaakko Juteini: Viisauden vaellus maan päällä (Cederwall 1826)
August Ahlqvist: Satu. Kansatieteellinen unelma (Suometar 1–8/1847)
Zacharias Topelius: Turun linnan tonttu-ukko (Sagor III, 1849; Läsning för barn, 1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg, Söderström 1893)
Gustaf Erik Eurén: Noituri. Kuvaus jokapäiväisestä elämästä (omakustanne 1860)
Fredrika Runeberg: Hildred (teoksessa Teckningar och drömmar, Sederholm, 1861; Kuvauksia ja unelmia, suom.Ilta (Elin Hagfors), Edlund 1900)
Kaarlo Bergbom: Belsazzarin pidot (Joukahainen V, 1864)
Fabian Collan: Kekri-aatto. Tapaus Pohja-Savon korvessa (Lillja 1864)
Fabian Collan: Uuden vuoden yö (teoksessa Kekri-aatto)
Aleksis Kivi: Tarina valkean käärmeen kruunusta (teoksessa Seitsemän veljestä, SKS 1870)
Volter Kilpi: Seireenien laulu (Päivälehti 15.10. 1902, julkaistu myös samannimisessä kirjassa, Helmivyö 2018)

Tiedote: Harri István Mäen kirjoja vedetty myynnistä

Tietoomme on tullut, että Harri István Mäen romaaneihin Loitsu, Paras mahdollinen ja Peilipatsas, jotka Helmivyö on julkaissut, on kohdistunut plagiaattepäily. Helmivyö on vetänyt kirjat pois myynnistä. Vaikka novellikokoelmaan Enkeli tupakkasalongissa ei ole kohdistunut vastaavia epäilyksiä, sekin on vedetty pois myynnistä. Poistamme nimikkeet myös Helmivyön sivuilta. Kirjat saattavat näkyä vielä verkkokauppojen valikoimissa, mutta ne eivät kuitenkaan ole tilattavissa. Ks. myös tämä aiempi tiedote. 

Mahdollisista reklaamatioista ja palautuksista pyydämme olemaan yhteydessä sähköpostitse: helmivyo@gmail.com. 

Helmivyö pahoittelee tilannetta ja siitä aiheutunutta vaivaa. 

Juri Nummelin

Kustantamo Helmivyö

Juri Nummelin: Åbo cileäx! Runoutta turkulaisista kulttuurilehdistä 1960-1970-luvuilla

 

Juri Nummelinin essee Åbo cileäx! esittelee tuntematonta ja unohdettua turkulaista runoutta, jota ilmestyi 1960- ja 1970-luvuilla erilaisissa kulttuurilehdissä, omakustanteissa ja antologioissa. Esiteltäviä kirjailijoita ovat muun muassa Osmo Lahdenperä, Riitta Lepoluoto, Ilkka Pitkluoto ja Tapani Suominen. Mukana on myös Turun maagi Reima Saarinen. Esseen sivuilla tulee vastaan tunnettujakin sanankäyttäjiä, kuten Markku Into ja Kosti Sironen. Esseessä etsitään vastausta myös siihen, ilmestyikö Nuoren Voiman Liiton Turun siiven antologia vappuna 1969 niin kuin tarinat kertovat vai ovatko ne vain urbaanilegenda? Åbo cileäx! on kiehtovaa kulttuuri-, kirjallisuus- ja paikallishistoriaa.

Pehmeäkantinen, 54 s. ISBN 9789527469828. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 13,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Mikko Kapanen ja Max Ryynänen: Kaiken maailman räppiä

Kuka futislegenda yritti määrätä hiphopin luvanvaraiseksi? 

Miten arkkitehtuuri liittyy räppiin? 

Miten oman kulttuurin suojelu johti maailman toiseksi suurimman hiphop-teollisuuden syntyyn? 

Hiphopkulttuuri ja räpmusiikki ovat vallanneet koko maailman. Yhdysvaltalaista räppiä kuunnellaan kaikkialla, mutta samalla joka puolella maapalloa ihmiset osallistuvat aktiivisesti hiphopkulttuuriin. Tähän oleellisena osana kuuluu jokaisen maan oma räpskene. Hiphop on globaali identiteetti, joka tarjoaa mahdollisuuden maailmanlaajuiseen yhteenkuuluvuuteen samalla, kun politiikka repii meitä erilleen. 

Mikko Kapanen ja Max Ryynänen käyvät Kaiken maailman räppiä -kirjassa läpi kansainvälisen räpin ilmiöitä, tekijöitä ja anekdootteja. Mukana on myös valtava määrä musiikkisuosituksia, joilla voit täyttää omat soittolistasi. 

Kirjoittajat:

Max Ryynänen on itähelsinkiläinen räpfilosofi, jota kiinnostaa poliittinen, runollinen ja tanssittava maailmanräp. Hän on aiemmin Helmivyöllä julkaissut kirjat Mechelinin tähtiä (2022) ja Epäkirjailija Armas J. Pulla (yhdessä Rami Nummen kanssa, 2023).

Mikko Kapanen on radiotoimittaja, joka on kiinnostunut maailmanlaajuisesta hiphopkulttuurista, räpmusiikista sen osana ja näiden luomasta rajoja ylittävästä identiteetistä.

Pehmeäkantinen, 182 s. ISBN 9789527469835. Kansi: Mikko Kapanen. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Voitto Ruohonen: Pahan kosketus: esseitä rikoskirjallisuudesta

 Rikoskuvausten suosio ei aikojen myötä ole hälvennyt, vaikka tavat ja keinot kertoa niistä ovat jatkuvassa muutoksessa. Kirjojen, elokuvien ja televisiosarjojen tilalle ovat tulleet suoratoistot ja podcastit, fiktiivisen rikoskerronnan rinnalle on noussut true crime, todellisista rikostapauksista kerrotut tarinat. Paha kiinnostaa ja koskettaa, eikä kirjallisuus yhtenä keskeisenä rikoskerronnan välineenä ole menettänyt merkitystään.

Voitto Ruohosen Pahan kosketus on johdatusta rikoskerronnan ja -kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan. Kirjan esseiden teemoja ovat rikoskerronnan etiikka ja moraali, rikoskirjallisuuden tutkija- ja poliisihahmot ja heistä erityisesti suomalaiset romaanihenkilöt, kiinnostavat rikollishahmot, kotimainen ja pohjoismainen rikoskirjallisuus, suosituksi noussut Nordic noir sekä todellisten rikosten kuvausten ja fiktion kytkennät. Mukana on myös pohdintoja siitä, miksi rikoskirjallisuus jatkuvasti kiinnostaa lukijoita ja miksi hyvässä rikosromaanissa pitää olla mukana ripaus huumoria.

Teoksen esseiden pääpaino on rikoskirjallisuudessa, mutta sen rinnalla kirjassa tarkastellaan elokuvia sekä Suomessa 2000-luvulla esitettyjä televisiosarjoja.

Dosentti Voitto Ruohonen on toimittaja, tutkija ja tietokirjailija. Hän on tutkinut lukemista, julkisuutta, kulttuurijournalismia ja sanomalehdistöä sekä erityisesti rikoskirjallisuutta ja -kerrontaa. Pahan kosketus on hänen kuudes tähän aihepiiriin liittyvä teoksensa.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 9789527469811. Kansi: JT Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 25,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.

M.G. Soikkeli: Mies joka ampui Joshua Nasaretilaisen

Hengelliset tarinat ovat liian hienoja käytettäväksi vain uskonnolliseen kierrätykseen. Tämän kirjan novelleissa jeesustelu on sallittua ja Nukkumattikin messiaaninen hahmo!

Öljylähteiden loimutessa messias kulkee kuudestilaukeavat kupeillaan, vapauttaa Venäjän sähköllä, opastaa suomalaisia lukijamatkalle helvettiin ja elää ikuisesti partaveden tuoksussa. Mies joka ampui Joshua Nasaretilaisen vie lukijan hengästyttävälle retkelle fantasian, scifin ja kummallisen kauhun maailmoihin.

Markku "M.G." Soikkeli on julkaissut aiemmin fantasia- ja tieteisromaaneja, useita humanistisen alan tietokirjoja sekä kymmenittäin lehtinovelleja. Hän uskoo hyvän tarinan kaikkivaltiuteen.

Pehmeäkantinen, 144 s. ISBN 9789527469804. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Merja Leppälahti: Kaukaa haettua

 

Yli tuhat vuotta sitten kirjoitettu Genjin tarina kuuluu maailman vanhimpiin kaunokirjallisiin teoksiin. Se on edelleen kiinnostava sekä Japanin historian kuvauksena että siihen liittyvien tarinoiden vuoksi. Merja Leppälahti kirjaa teoksen ja sen synnyn herättämiä ajatuksia.

Kaukaa haettua jatkaa Helmivyön kirjallisuusesseiden sarjaa. Sarjan aikaisemmat osat ovat Ville Hännisen Täyteen mittaan, joka käsittele Raoul Palmgrenia ja tämän Maksim Gorki -monografiaa, sekä Juri Nummelinin Kahden tulen välissä, jossa kirjoittaja tarkastelee Margaret Mitchellin Tuulen viemää -teosta ja sen aikalaisvaikutusta.

Pehmeäkantinen, 28 s. ISBN 9789527469439. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 10,50 €.