A. E. Ingman: Hovilinnoja ja usvapatsaita: kootut spefiromaanit

 
Sotilas- ja vankilapappi A. E. Ingman (1860-1917) kirjoitti kolme seikkailuromaania: Rimpisuon usvapatsas (1915), Latvasaaren kuninkaan hovilinna (1916) ja Kahden taalarin raha (1917). Ne ovat tieteiskertomuksen ja eräseikkailun yhdistelmiä, ja Ingmania pidetäänkin suomalaisen poikakirjallisuuden ensimmäisenä klassikkona. Ingmanin keksinnöt ovat mielikuvituksellisia: painovoiman voittavia laitteita ja apinoiden pyörittämiä sähkömyllyjä. Kirjoissa on myös vahva fantasian elementti, kuten merihirviöitä ja muinaisen Egyptin salaisuuksia.

Teoksia ei ole ollut samoihin kansiin painettuna sataan vuoteen. Tässä kirjassa käytetään ensimmäisten painosten kieliasua, ja varsinkin Kahden taalarin raha hyötyy siitä, että sitä ei ole lyhennetty niin kuin 1950-luvun laitokselle tehtiin. Kirjan avaa Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Pehmeäkantinen, 408 s. ISBN 9789527469859. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 25,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas: fantasia- ja muita tarinoita

 

Zacharias Topelius tunnetaan Suomen satusetänä, ja monet hänen muistetuimmista saduistaan ovat herttaisia ja opettavaisia. Hän kirjoitti kuitenkin muutakin, ja hänet voi nähdä myös yhtenä ensimmäisistä suomalaisista fantasiakirjailijoista, joka kehitti lajityyppiä eteenpäin systemaattisesti.

Ikuiseen ylioppilaaseen on koottu pieni valikoima Topeliuksen fantasiatarinoita, joissa näkyvät kansansatujen ja H. C. Andersenin vaikutteet. Mukana on myös kolme kauhunovellia, joiden saatavuus painettuna on ollut pitkään vaikea. Kirjassa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 156 s. ISBN 9789527469897. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Ikuinen ylioppilas (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Toholampi (1850; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Pienkeittäjä, joka aina nousi ylimmäiseksi (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Ninive (1870; Lukemisia lapsille 4, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Turun linnan tonttu-ukko (1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Aallottaren jäljet (1858; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Sampo Lappalainen (1866; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)

Juri Nummelin: Junia ja ruunulinnoja. Kirjoituksia vanhasta suomalaisesta kirjallisuudesta

 

Juri Nummelinin Junia ja ruunulinnoja esittelee vähän luettua 1800-luvun - ja hiukan 1900-luvun alunkin - suomalaista kaunokirjallisuutta ja sen ilmiöitä. Ensimmäisessä osiossa käydään läpi varhaista suomenkielistä proosaa ja Nils Aejmalaeuksen ja Pietari Hannikaisen kaltaisia kirjailijoita, toisessa Nummelin esittelee varhaisia rikosromaaneja sekä vanhaa kotimaista erotiikkaa. Kolmas osio on pyhitetty Raamattu-tarinoille ja neljännessä käydään läpi suomalaista kauhua ja fantasiaa. Omissa esseissään Nummelin käy läpi junien kirjallista historiaa sekä eläinten kuvauksia suomalaisessa kirjallisuudessa.

Kirja on Kustantamo Helmivyön kymmenvuotisjuhlakirja, ja se on koottu Juri Nummelinin Helmivyön kirjoihin tekemistä esipuheista. Mukana on myös muualla ilmestynyt pitkä artikkeli vallankumousrunoilija Kasperi Tantusta.

Pehmeäkantinen, 178 s. ISBN 9789527469927. Kansi: J.T. Lindroos vanhasta venäläisestä kirjasta. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

I Varhaisinta kirjallisuuttamme

Nils Aejmelaeus, ensimmäinen suomalainen romaanikirjailija

Pietari Hannikainen, merkittävin varhainen lehtinovellistimme

Lagervallin Ruunulinna

Kaarlo Bergbom novellistina

Johan Ludvig Runebergin novelleista

Historiallisista romaaneista

Minna Canth

Jalmari Hahlin itämainen romaani

Volter Kilven symbolistiset romaanit

Mystinen Harhama

Harhaman jatko-osa Martva

II Rikoksia, erotiikkaa ja seikkailuja

Olavi Karjaliinin groteskit sadut

Emil Nervanderin rikosromaanit

Eino Leinon Nuori nainen

Eino Leinon eroottinen viihderomaani

Valter Juvan seikkailutarinat

Vallankumousrunoilija Kasperi Tanttu ja kaksivaimoisuuden ylistys

III Raamattu kirjallisuudessamme

Salamniuksen ylistyslaulu

Aleksis Kiven ja Johannes Linnankosken Raamattu-näytelmät

J. H. Erkon Tietäjä ja Alpo Noposen Ahab

IV Fantasiaa ja kauhua

Jaakko Juteinin aaviit eli kummitukset

Johan Aulénin kummitustarinat

Aleksis Kivi kauhukirjailijana

A. E. Ingmanin spefiromaanit

Konrad Lehtimäen utopiaromaani ja kaikki sen kauhut

Uuno Kailas, kauhukirjailija

V Sananen junista

Junat kirjallisuudessa ja kulttuurissa

Juhani Aho ja junat

VI Vähäsen eläimistä

Eläimiä suomalaisessa kirjallisuudessa

Arthur Conan Doyle: Evangelinen kohtalo ja muita kertomuksia rakkaudesta

 

Arthur Conan Doyle ei koskaan ollut mikään romantikko, mutta rakkaudella oli hänen laajassa ja monipuolisessa tuotannossaan suuri merkitys. Hän oli monella tapaa viktoriaanisen Englannin ruumiillistuma, brittiläinen herrasmies jolle rakkaus merkitsi kiintymystä ja arvostusta, ei kuohahtelevia romansseja. Hänen kertomuksissaan se kuitenkin oli oivallinen pohja niin suurille tunteille, hurjille seikkailuille kuin humoristisille sattumuksillekin. Synkempiä sävyjä lukija kohtaa, kun sukusalaisuudet ja kostonhimo nousevat pintaan...

Evangelinen kohtalo kokoaa Doylen alkupuolen tuotannosta 12 novellia, jotka tavalla tai toisella kertovat rakkaudesta. Suurin osa kertomuksista on aiemmin suomentamattomia. Teoksessa on myös taustoittava esipuhe ja selitysosa. Novellit on suomentanut ja esipuheen on kirjoittanut Mikael Luova, joka on aiemminkin työskennellyt Doylen parissa.

Pehmeäkantinen, 292 s. ISBN 9789527469675. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

OIavi Karjaliini: Matin kolminkertainen kuolema ja muita tarinoita

Olavi Karjaliini oli räätäli ja sahan lastauspaikan vartija, joka kirjoitti joukon pahennusta herättäneitä kertomuksia 1830-luvun lopulla Elias Lönnrotin Mehiläinen-lehteen. Kansansatujen rakenteita hyväksikäyttävissä ja anekdootinomaisissa jutuissaan Karjaliini kuvasi suomalaisten sekoilua edelleen huvittavalla ja viihdyttävällä tavalla.

Kirjaan on Juri Nummelin koonnut kaikki Karjaliinin tarinat Mehiläisen sivuilta, ja lisäksi mukana on myös kolme Kalevala-mittaista runoa, joista yksi on ilmestynyt vain kokoelmassa Kahdeksantoista runoniekkaa (1889). Kirjaan on Nummelin kirjoittanut esipuheen, ja kirjan lopussa on myös Kustavi Grotenfeltin kirjoittama Karjaliinin esittely, joka alun perin ilmestyi Kahdeksantoista runoniekkaa -teoksessa. Kirja avaa kiinnostavalla tavalla uusia näkökulmia varhaiseen suomenkieliseen proosaan. Kirja on korjattu ja täydennetty laitos Turbatorin vuonna 2012 julkaisemasta vihkosesta; aiemmasta laitoksesta puuttui kokonaan tarina "Päänparannuskeino", joka sisältyy uuteen laitokseen.

Pehmeäkantinen, 64 s. ISBN 9789527469880. Kannen kuva: Mies Mikkonen, layout: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Näyte: 

Wähänäkönen tyttö

Oli muutamalla akalla wähänäkönen tytär. Sen näkemättömyydestä piti äiti sekä hän itse salassa. Oli aina hyvin näkewinänsä, kun vieraita kävi talossa. Wiimein tuli tytölle kosiomies. Äiti ja tytär tiesivät eiltä kosiomiehen tulon. Äiti pani ompeluneulansa laattialle tuolinjalan wiereen ja sanoi tytöllensä, että hänen piti se sieltä neuwoa äitillensä, kosiomiehen tultua. Kosiomies tuli; alas vanha mummo hakia neulaansa. Tytär istuu uunin laialla, sano sieltä äitillensä: “Tuollahan tuo on neula tuolinjalan juuressa.” “Niin se on”, sanoi mummo, “wanhalla on wariksen silmä, kären silmä neitosella.”

Mutta tytön näkemättömyys tuli kuitenkin ilmi. Äiti rupes kosiomiehelle ruokaa laittamaan, kanto ensinnä wiinaputelin pöyälle ja rupesi muuta ruokaa hakemaan. Tyttö näki uunin lailla istuissaan jotain mustaa pöyällä olevan, luuli kissan nousseen pöyälle, hyppäsi pois, kaapasi kepin käteensä ja lyödä kätkäsi wiinaputeliin, sanoen: “Kitis pois, kissa, pöyältä!”

Tapio Niemi: Sointu vanhenee hitaasti

Turkulainen Sointu oli Suomen ensimmäinen varsinainen täyden palvelun äänilevytehdas. Sen merkkien alla lauloivat kukin vuorollaan kaikki aikakauden tähtinimet: Olavi Virta, Henry Theel, Georg Malmstén, A. Aimo, Kipparikvartetti...

Monet ikivihreät iskelmämme on ensi kerran kuultu turkulaisen Sointu-yhtiön toimesta. Soinnun tarinaa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole tähän mennessä dokumentoitu. Tässä kirjassa nuo vuosien 1936-1956 laulut, lauluntekijät, laulajat ja tarinat palautetaan mieliin unohtuneen historian hämäristä.

FM Tapio Niemi on pitkän linjan raumalainen tietokirjailija, joka on tutkinut Soinnun historiaa jo useita vuosikymmeniä. Sointu vanhenee hitaasti on pitkän ja uutteran työn tulos.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 9789527469866. Kansi: J.T. Lindroos Soinnun vanhan nuottivihkon pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Johdanto
Suomi ja Turku silloin kerrran
Herman Weber
Lyyli ja Fredrik Seeger
Sonora saapuu Turkuun
Reino Armio
Usko Hurmerinta
Sointu ennen talvisotaa
Arvi Hänninen ja muita
Sointu talvisodasta kesäsotaan
Sointu jatkosodan vuosina
A. Aimo
Soinnun menestyksen vuodet
Aimo ja Pentti Viherluoto
Yrjö Saarnio
Sulo Sala
Teemu Grönberg
Hekin sävelsivät Soinnulle
Sointu ylpeänä esittää: Georg Malmstén
Sointu kriisivuosien kourissa
Sointu ylpeänä esittää: Olavi Virta
Sointu jälleen myötätuulessa
Sointu: Suomi-countryn edelläkävijä
Viisikymmentäluvun pienlaulajat
Sointu ylpeänä esittää: Henry Theel
Soinnun satu päättyy
Sointu silloin kerran
Liite yksi: Soinnun ensilevyttämät ikivihreät
Liite kaksi: Sointu-merkillä julkaistut ulkomaiset levyt
Liite kolme: Äänilevyjen myyntimääristä

Valkean käärmeen kruunu. Varhaista suomalaista fantasiakirjallisuutta

 

Kirjoitettiinko Suomessa fantasiaa jo 1800-luvulla? Valkean käärmeen kruunu tarjoaa siihen vastauksen: kyllä kirjoitettiin, vaikka lajityyppiä ei tuolloin vielä tunnettukaan.

Juri Nummelin on valikoinut kirjaan kymmenen novellia, jotka edustavat jollain tavalla fantasiakirjallisuutta tai ainakin ennakoivat sitä aiheillaan tai tyyleillään. Mukana on Zacharias Topeliuksen ja Fredrika Runebergin kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Fabian Collanin ja Gustaf Eurénin tapaisia unohdettuja kynäilijöitä. Osa teoksen tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana pitkään aikaan, osaa ei ole julkaistu koskaan uudestaan. Mukana on asiaa taustoittava esipuhe.

Pehmeäkantinen, 202 s. ISBN 9789527469842. Kansi: J.T. Lindroos Onni Muusarin kuvituksen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Varhaisinta fantasiaamme
Jaakko Juteini: Viisauden vaellus maan päällä (Cederwall 1826)
August Ahlqvist: Satu. Kansatieteellinen unelma (Suometar 1–8/1847)
Zacharias Topelius: Turun linnan tonttu-ukko (Sagor III, 1849; Läsning för barn, 1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg, Söderström 1893)
Gustaf Erik Eurén: Noituri. Kuvaus jokapäiväisestä elämästä (omakustanne 1860)
Fredrika Runeberg: Hildred (teoksessa Teckningar och drömmar, Sederholm, 1861; Kuvauksia ja unelmia, suom.Ilta (Elin Hagfors), Edlund 1900)
Kaarlo Bergbom: Belsazzarin pidot (Joukahainen V, 1864)
Fabian Collan: Kekri-aatto. Tapaus Pohja-Savon korvessa (Lillja 1864)
Fabian Collan: Uuden vuoden yö (teoksessa Kekri-aatto)
Aleksis Kivi: Tarina valkean käärmeen kruunusta (teoksessa Seitsemän veljestä, SKS 1870)
Volter Kilpi: Seireenien laulu (Päivälehti 15.10. 1902, julkaistu myös samannimisessä kirjassa, Helmivyö 2018)