Reijo Valta: Pablo, Tuhatkauno, Ludwig XIV ja muita Tintin sivuhahmoja

Tintin seikkailuissa on laskettu olevan yli 800 erilaista, tunnistettavaa hahmoa. Tähän teokseen on koottu heitä sanakirjamaiseen aakkosjärjestykseen. Tällä kertaa pääroolissa ovat pienissä rooleissa ja vain mainintoina mukana olevat. Toivottavasti lukijalle näin tarjoutuu uusia näkökulmia ja ajatuksia jo monesti luettuihin ja ehkä jo ulkoaopittuihin seikkailuihin.

Reijo Valta on suomalainen tietokirjailija ja runoilija. Hän on aiemmin tehnyt Helmivyölle mm. kirjat Kultakauden taiteilija (2017) ja Arthur Morrisonin Martin Hewitt ratkaisee (2018). Lisäksi hän on suomentanut Edgar Rice Burroughsin Caspak-trilogian (2021-2022) ja modernisoinut Arthur Conan Doylen Pelon laakson vanhan suomennoksen (2017).

Pehmeäkantinen, 132 s. ISBN 9789527469545. BoD:n verkkokaupassa 15,90 € (plus postikulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa.

Juri Nummelin: Todella mukavaa: Rasmus Nallen lempeä surrealismi

Tanskalaisten Carla ja Vilhelm Hansenin luoma Rasmus Nalle on todella mukava sarjakuva, jonka vitseissä ja kerronnassa on omanlaistaan absurdismia ja surrealismia. 1950-luvulla alkanut sarja viehättää lukijoita edelleen omaperäisillä ratkaisuillaan ja optimistisella maailmankuvallaan. Mitä kaikkea Rasmus Nallen taustoihin kuuluu?

Juri Nummelin on kirjoittanut Rasmus Nallesta omakohtaistakin otetta sisältävän esseen, jossa hän käy läpi sarjan historiaa ja sen edelläkävijöitä sekä tyypittelee suuren tradition, johon Nalle kuuluu. Essee edustaa Suomessa harvinaista sarjakuva-aiheista tietokirjoittamista ja se sisältää tietoa, jota ei suomeksi muualta löydä.

Pehmeäkantinen, 60 s. ISBN 9789527469507. BoD:n verkkokaupassa 15,90 e (plus toimituskulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Tekstinäyte: 

Kaikkia mainittuja yhdistää kuitenkin keppostelun lisäksi jonkinlainen lempeä surrealismi, samanlainen joka saa varhaisen ranskalaisen animaattorin Émile Cohlin elokuvissa norsun muuttumaan taloksi. Cohlin tunnetuimmassa elokuvassa Fantasmagoriessa (1908) teatterissa tai elokuvissa istuvan miehen eteen tulee nainen, jolla on niin iso hattu, ettei mies näe enää näyttämölle. Seuraa kohtaus, joka voisi olla Rasmus Nallesta: mies alkaa nyppiä hatusta sulkia pois yksitellen ja on lopulta tyytyväinen, kun näkee, mitä edessä tapahtuu. (Sitten meininki tosin kovenee ja tulee vielä absurdimmaksi: naisen pää muuttuu ilmapalloksi, jonka sisällä on tikku-ukko. Tämä taas ahmaisee sisäänsä naisen hattuun kajonneen mieskatsojan.) Toisessa Cohlin elokuvassa, näyttelijöitä ja trikkejä yhdistävässä pätkässä Clair de lune espagnol (1909) mies yrittää itsemurhaa (mitä ei tietenkään Rasmus Nallessa ikimaailmassa tapahtuisi), mutta aikoessaan hypätä katolta hänen jalkaansa tarttuu ylilentävän ilmapallon ankkuri! Montako kertaa olemme nähneet saman tapahtuvan Rasmus Nallessa?

Émile Cohlia edeltää Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa, josta puhuu tunnetussa Disney-esseessään neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. “Kirjan sivuilla elää samoja jäniksiä, joilla on liivintaskut, samoja rottia ja hiiriä, kilpikonnia ja mursuja”, kirjoittaa ohjaajamestari, kuin kuvailisi Rasmus Nallea. Carrollin teoksen tunnetussa kohtauksessa Liisa maistaa taikajuomaa ja alkaa kasvaa pituutta venyen samalla ohueksi kuin “kaukoputki”. Rasmus Nalle itse ei missään tarinassa veny samalla tavalla ohueksi, mutta vastaavia olentoja kohdataan sarjan sivuilla tuon tuosta, esimerkiksi kirahvilääkäri, joka tavataan Saurusten saarella albumissa Kummat kaverit. Se onkin Carroll-henkisin kaikista Nalle-albumeista. Nallessa on muutenkin tiettyä plasmaattisuutta: se ei ehkä ole Disneyn varhaisten piirrettyjen hahmojen mukautuvuutta tai muunneltavuutta, vaan enemmänkin ideoiden plasmaattisuutta. Kuka tahansa voi olla mitä vain, mitä tahansa voi tapahtua. Valaalle voi maksaa kyydistä vadelmakarkeilla, käyrätorvea voi käyttää lihapullataikinan muotoiluun, Mount Everestiltä voi laskea lumesta tehdyssä ammeessa. Ehkä hienoin esimerkki Nallen plasmaattisuudesta on Veturi-Ville-albumin kuvaus veturista, jonka ympärille on taivutettu lyhyt radanpätkä. Pätkän päät on köytetty yhteen. Veturi kulkee eteenpäin pyörittämällä rataa allaan! 

Lauri Taneli Lassila - Anton Lipasti: Tuonenkierto

Suomen suuriruhtinaskunnassa kuohuu.

Uusi aika sarastaa, mutta vanha käy vielä kuolinkamppailuaan. Tuonenkierto on kertomus miehistä, jotka taistelevat katoavaisuutta vastaan katoavassa maailmassa.

Kansallinen historiamme ja länkkäriperinne lyövät kättä tässä ainutlaatuisessa sarjakuva-albumissa.

Käsikirjoituksen on laatinut Lauri Taneli Lassila ja kuvituksen Anton Lipasti.

Tuonenkierron käsikirjoittanut Lauri Taneli Lassila (s.1994) on kirjailija ja toimittaja. Hän jumaloi Sergio Leonen elokuvia sekä Kaarlo Kramsun runoja. Lassilan edellinen julkaistu teos oli esseekokoelma Nihilismin myytti (2022).

Tuonenkierron piirroksista vastaava Anton Lipasti (s.1996) on monipuolinen sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja elokuvantekijä. Useiden lastenkirjojen kuvittamisen ohella hän on aiemmin piirtänyt Roope Lipastin kirjoittamaa satiirista sarjakuvaa Kimmo Kotka.

Pehmeäkantinen, 64 s. ISBN 9789527469422. Kansi Anton Lipasti. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Näytekuvia: 

Timo Ronkainen: Tintistä Fogeliin. Sarjakuva-arvosteluja ja muita tekstejä vuosilta 1988-2020

 Matkoja sarjakuvan maailmoihin kolmelta vuosikymmeneltä.

Pitkän linjan sarjakuvatoimija Timo Ronkainen on valikoinut kirjaansa vuosina 1988-2020 tekemiään sarjakuva-arvosteluja ranskalais-belgialaisista ja amerikkalaisista klassikkosarjakuvista sekä suomalaisia nykysarjakuvista ja alan tietoteoksista.

Kirjan loppuun on valikoitu myös muutamia sarjakuva-aiheisia esseitä.

Pehmeäkantinen, 164 s. ISBN 9789527211687. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Ympäri Eurooppaa

Vanhat mustavalko-Tintit lopulta suomeksi: Hergé: Lohjennut korva ja Musta saari

Poikakirjojen sankari: Martin: Alix peloton

Uusvanha Piko ja Fantasio: Bravo: Piko - nuoren sankarin päiväkirja; 

Schartz - Yann: Tummanvihreä pikkolopoika

Asterix-kaksikon varhaistyö: Goscinny - Uderzo: Joonatan pistooli

Asterixin tekijät Amerikassa: Goscinny - Uderzo: Umpah-pah

Haikarat Ranskan taivaalla: Goscinny - Uderzo: Haikaralaivue 1: Ilmojen kotkat

Jättiläisrobotti herää: Will - Rosy: Toarin herääminen

Suoraselkäinen salapoliisi: Tillieux - Gos: Gil Jourdan

Viinaa ja vakoilua: Will - Dineur - Rosy: Tim ja Tom

Kenelle urut soivat: Leloup: Yoko Tsuno - Paholaisen urut

Asterix Kaledoniassa: Ferri - Conrad: Asterix ja Piktit

Antiikin tietovuoto: Ferri - Conrad: Asterix ja Caesarin papyrus

Asterix ja suuri kilpa-ajo: Ferri - Conrad: Kilpa-ajo halki Italian

Marsupilamin jäähyväiset ja paluu: Fournier: Kullantekijät; Yoann - Vehlmann: Marsupilamin raivo

Tappava fembot poikamiesten kimpussa: Tome - Janry: Kuka pysäyttäisi Sinihapon?

Pimeällä puolella: Yoann - Vehlmann: Zetan pimeä puoli

Tiha-Tihalta Sieninevalle: Walthéry: Natasha - Atolli; Yann - Tarrin: Sieninevan sukuhauta

Pienet siniset: Peyo: Smurffit

Ajan pyörteissä: Christin - Meziéres: Valerian - Aika-avaaja

Viikinkisatuja: Rosinski - Van Hamme: Thorgal - Lumoojattaren kosto

Kultaisten kattojen yllä: Pratt: Corto Maltese Samarkandissa

Lahjomaton piispana: Jean-Pol - Cauvin: Sammy - Sielunmessu gorilloille

Muurit murtuvat: Christin - Knigge ym: Murros - rautaesirippu repeää

Koneromantiikkaa: Schuiten: Kaunokainen

Juutalaisgangsterin sota: Nury - Vallée: Olipa kerran Ranskassa

Korkkaria fiftarina: Lacey - Passingham ym: Kuun valtias

Herra Jean - uutta ranskalaista: Dubuy - Berberian: Rakas talkkarini ja Piinalliset painajaiset

Afrikka ilman verhoja: Kannemeyer: Pappa Afrikassa

Kaavamaista kohellusta: Ibañez: Älli ja Tälli - Mielipuolet maskotit

Amerikoissa

Pieni suuri hiiri: Gottfredson ym: Mikki, konnien kauhu

Herras- ja apinamies: DuBois - Manning: Tarzan - Oparin aarteet

Karvaturri ulvoo kuutamossa: Conway - Ploog: Ihmissusi yössä

Kapitalistin kahvikontrolli: Loisel: Mikki Hiiri - Zombisumppi

Suurkaupungin kyttä: Muñoz - Sampayo: Alack Sinner 1

Ankan elukat: Barks: Aku-setä, kissa ja koira

Jouluklassikot liikkumattomina kuvina: Aku Ankan joulu

Lähes maagista realismia: Moon - Bá: Daytripper

Suomenniemellä

Vanha kunnon Joonas: Savolainen: Joonas - Sarjakuvaklassikot 1

Vanha ja uusi Muumi: Jansson: Maailmanloppu tulee!; Sinisalo - Ruokola: Muumimamman vaarallinen nuoruus

Marginaalista sivulle: Vuorma: Poro puri - piru peri

Unohtunutta historiaa sarjakuvana: Ranta - Lietzen: Engelsmannit tulevat!

Matka pohjoiseen: Heikkinen: Punajäkälä

Pulp absurdum: Heikkinen: Tohtori Futuro

Lännen ehdoton laki: Hagelberg: Kova länsi

Ite-osastoa: Mäkelä: Kynä

Kirjava tiiliskivi: Glömp 8

Dialogia Freiren kanssa: Lehtimaja: Freiren kyydissä

Kunnaxen Piitles: Kunnas: Piitles

Tietokirjoja

Moniosaaja Fogeli: Rislakki - Sandell: Varsinainen Puupää!

Tupsupää tarkastelussa: Farr: Tintti - Tarinoiden todelliset taustat

Tintin uusjuhla: Peeters: Tintin juhlakirja

Sata tekstiä sarjakuvasta: Jokinen: Sata sarjakuvaa

Haastattelukirja Barksista: Ault: Carl Barks - Conversations

Hulluja nuo poliitikot!: Karjalainen: Politiikkaa Asterixin maailmassa

Animaation jättiläisestä: Gabler: Walt Disney - Amerikkalaisuuden ikoni

Animaation historia: Lehtinen: Animaation historia

Opaskirja piirtäjille: Bishop: Sarjakuvapiirtäjän käsikirja

Esseitä sarjakuvasta

Sarjakuvista taiteena ja viestintänä

Sarjakuva viestijänä ja opettajana

Sarjakuvan typografiasta

Juri Nummelin: Lisää kovaa kyytiä ja kaunokaisia

Mitä noir on, misantropia dekkareissa, Raamattuun perustuvan kirjallisuuden vaihtoehdot, australialainen kioskikirjallisuus, James Ellroyn pieleen mennyt haastattelu, Edgar Allan Poen monet puolet, kauhupokkarien kultakausi, Carl Barksin noir-sarjakuvat - tässä vain muutamia aiheita, joita Juri Nummelinin uusi teos Lisää kovaa kyytiä ja kaunokaisia käsittelee.

Kirja on jatkoa teokselle Kovaa kyytiä ja kaunokaisia, joka ilmestyi vuonna 2016. Uusi teos jatkaa aiemman kirjan linjaa ja sisältää lähes sata kirjoitusta lajityyppikirjallisuudesta. Teos sisältää laajat osiot dekkari- ja kauhuaiheisia kirjoituksia, ja varsinkin jälkimmäinen osio muodostaa kauhukirjallisuuden lyhyen historian. Mukana on myös sarjakuva-aiheisia esseitä ja artikkeleita sekä erilaisia listoja.

Pehmeäkantinen, 324 s. ISBN 9789527211540. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20,40 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 25,10 € (ei postikuluja).

Sisällysluettelo

Osa 1: Lajityyppikirjallisuudesta yleisesti 

Miestenkirjallisuuden vuosikymmeniä (esitelmä kirjastonhoitajille 2018)

Historiallisen romaanin lyhyt historia (teoksessa Historiallisen romaanin taitajia 1-2)

Kolme tai neljä tapaa lähestyä Raamattuun perustuvaa kirjallisuutta (teoksessa Belsazarin pidot)

Seikkailurunoista sananen (teoksessa Titaanien laulu)

Aussipulpin läpikatsaus (Pulp-lehdessä)

Osa 2: Rikoksen mailla 

Mitä noir on ja mitä se ei ole (Helsingin Sanomissa)

Misantropia ja dekkarit (teoksessa Misantropian historia)

Brian Garfield  (teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita)

Satojen novellien Robert Silverberg (teoksessa Tapaamme tuonelassa)

Charles Beckman (teoksessa Tanssiva kuolema; Luokkakokous)

Verne Chute (julkaisematon)

Robert Coates (Pulp-lehdessä)

James Reasoner (teoksessa Paholaiset siivet)

Jason Starr (julkaisematon, kirjoitettu KirjaIN-lehteen)

Sidney Sheldon (teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita)

Alistair MacLean (teoksessa Eurooppalaisia jännityskirjailijoita)

John Gardner (teoksessa Eurooppalaisia jännityskirjailijoita)

Mustan dekkarin klassikko (Turun Sanomissa) 

Michael Collins: Pelon vangit  (Ruumiin kulttuurissa)

Martin Cruz Smithin Nick Carter (Pulp-lehdessä)

Päätön murha Kalifornian auringon alla (Turun Sanomissa)

Palkkatappaja maailmaa paossa (Turun Sanomissa)

James Ellroy Suomessa (Turun Sanomissa)

100 Crime Writers: W. T. Ballard, Gil Brewer, Day Keene, Margaret Millar (teoksessa 100 Crime Writers)

Osa 3: Kauhua, fantasiaa ja scifiä 

Suunnaton kypärä  putoaa taivaalta (Turun Sanomissa)

William Beckford (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita)

Adelbert von Chamisso (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Vampyyri on coolin esikuva (Helsingin Sanomissa)

Edelläkävijän ongelmat (Ruumiin kulttuurissa)

Puhdasta valkoisuutta Etelänavalla (Kulttuurivihkoissa)

Edgar Allan Poe ja sarjamurhaajan tapaus (Turun Sanomissa)

William Morrisin ekologinen sosialismi (Turun Sanomissa)

Lafcadio Hearn (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Keltaisen kuninkaan mytologia (Parnassossa)

Edgar Rice Burroughs (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Erilaisia fantasiaklassikoita (Turun Sanomissa)

Kirjallisuuden modernisti Lovecraft (Rosebud-kirjakaupan lehdessä)

Robert E. Howardin kauhutarinoita (Pulp-lehdessä)

Clark Ashton Smith (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

August Derleth (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Jack Vance (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Dystopiaklassikon uusi tuleminen (Turun Sanomissa)

Theodore Sturgeon (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Fredric Brown (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Robert Sheckley (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Jorge Luis Borgesin poikkeuksellinen hakuteos (Kulttuurivihkoissa)

Peter S. Beagle (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita) 

Adolf Hitlerin menestysteos (Turun Sanomissa)

Ecce homo (Kiiltomadossa)

Zeppeliineillä vallankumousta vastaan (Helsingin Sanomissa)

Thomas Tryon (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Guy N. Smith (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Nancy A. Collins (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Peter Ackroyd (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Scifin todellinen kultakausi (Pulp-lehdessä)

Kioskipokkareita helvetistä (Ruumiin kulttuurissa)

Rentoudu äläkä mieti (Kiiltomadossa)

Osa 4: Sarjakuvia ympäri maailmaa 

Film noir, sarjakuva ja Carl Barks (Ankkalinnan pamauksessa)

Vaimoni inhoaa Aku Ankkaa, mutta pitää Carl Barksista (Necrocomicon-lehdessä)

Hammettista Neil Gaimaniin (Ruumiin kulttuurissa)

Suuria kuvaklassikoita (Pulp-lehdessä)

Suurten kuvaklassikoiden käsikirjoittaja Otto Binder (Pulp-lehdessä)

Floyd Gottfredsonin levottomat länkkärit (Ruudinsavussa)

Alex Raymond (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Stan Drake (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Käyttösarjakuvaa Robin Hoodista Ukkostuuleen (Pulp-lehdessä)

Valon prikaati (Sarjainfossa)

Suuri Amerikkalainen Romaani? (Sarjainfossa)

Tiukkaa ja nihilististä (Sarjainfossa)

René Goscinny (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Muñoz-Sampayo (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Ei mitään väsynyttä ankkailua (Sarjainfossa)

Osa 5: Valitut törkykirjoitukset (kaikki julkaistu Kaltiossa)

Pulp on hyvää puuta 

Meidän tulisi rakastaa epämiellyttäviä henkilöitä 

Ellroy ja historianfilosofia 

Blood Meridian Unchained 

Intiaanien eksotiikka 

Kioskilehtien uskontotörkyä 

Satanistit kirjallisuudessa ja elokuvassa 

Brittiläisen kioskidekkarin ainoa aito legenda 

Pulpografia Suecica 

Pulp-historian kaanoneista 

Suomalainen kulttisarjan dekkari 

Raamattu kirjallisuudessamme 

Kun zombit ottavat  vallan Teiskossa 

Osa 6: Sekalaista 

Peggy Gaddis (julkaistu Pulpissa, kirjoitusta täydennetty)

Leonard Clinen erikoiset kirjat (esipuhe teokseen Jumalan pää, julkaistu lyhennettynä)

Sinisen laguunin kirjoittaja (Seikkailukertomuksissa)

Stanley Weyman (Seikkailukertomuksissa) 

Kääntökirjojen lyhyt historia Suomessa (Bibliophiloksessa)

Osa 7: Listoja (eri teoksissa ja muissa yhteyksissä)

Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista

Historian hämäriin unohtuneita outoja sarjakuvalehtiä, nostalgisia muistoja, kaakattavia kalkkunoita. Heimosotureita, jättiläisapinarobotteja, sumeaa tieteislogiikkaa. Romantiikkaa, taikuutta, seikkailua, rockia.

Kirjoituskokoelman esseet, kolumnit ja arvostelut valottavat kaiken tämän ja monen muun lisäksi suomalaisen sarjakuvalehdistön historiaa ja vaiheita 1940-luvun Piirtopaloista 2010-luvun lopun Läskimoosekseen.

Teos on laajennettu laitos vuonna 2009 omakustanteena ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

"Ronkainen kirjoittaa asiantuntevasti, selkeästi ja analyyttisesti ja innostuu hersyvään ironiaan käsitellessään hölmöjä tarinoita. Kökköjä viritelmiä löytyy niin suomalaisista seikkailusarjoista kuin ulkomaisista toimintapläjäyksistä. Omaan makuuni teoksen helmi on lennokas ja pitkähkö Taika-Jim-artikkeli (...). Ronkainen kytkee sarjat hyvin aikakautensa yhteiskuntaan ja tarjoaa samalla tietoa mm. sarjakuvaformaateista, kirjapainotekniikasta ja suomalaisesta kustannustoiminnasta. Hän keventää ja värittää tekstiä monipuolisella kielellä sekä oivaltavilla otsikoilla ja väliotsikoilla." (Sampsa Kuukasjärvi, Kvaak.fi)

Timo Ronkainen (s. 1967) on sarjakuvapiirtäjä, -kriitikko ja -tekstaaja sekä Disney-sarjakuviin erikoistuneen Ankkalinnan Pamaus -lehden päätoimittaja. Aiemmin Ronkaiselta on ilmestynyt kirja Carl Barks - Ankkamestarin salaisuus (2018). Hänelle myönnettiin sarjakuvaneuvoksen arvonimi vuonna 2018.

Pehmeäkantinen, 151 s. ISBN 978-952-7211-26-7.  Laajasti kuvitettu. Kannen suunnittelu: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fissä 16,80 € (ei postikuluja), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 19,95 € (plus postikulut), Adlibriksen verkkokaupassa 15,90 € (ei postikuluja).

Tekstinäyte artikkelista "Koltan perintö":

Ami Hauhion Koltan perintö poikkeaa melkoisesti sodan aikana piirretystä Maan mies Marsissa -sarjakuvasta. Aiheet ja tapahtumapaikat ovat kotoisen supisuomalaisia ja maanläheisiä, mutta seikkailussa on silti eksotiikkaa.
Sarjakuva aloitti jouluna 1944 ilmestyneessä Valojuova-lehden näytenumerossa. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli ohi. Syyskuussa 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauha oli lopettanut vihollisuudet. Lapin sota saksalaisten karkottamiseksi pois Suomesta oli kuitenkin käynnissä. Ensinumeronsa pääkirjoituksessa Valojuova valoi uskoa sodan jälkeiseen rauhan ja jälleenrakennuksen aikaan:
”[...]jotta kansamme voisi selviytyä välirauhanehtojen täyttämisestä, tarvitaan näissä pyrinnöissä rohkaisevaa, ajankohtaista ja opastavaa hengenravintoa niin sanan kuin kuvienkin muodossa. [...] Vakavan luettavan ohella Valojuova tarjoaa lukijoilleen kevyempää ainehistoa novellien, kilpatehtävien, kaskujen, sarjakuvien jne. muodossa.”
Koltan perintö sijoittuu Suomen Lappiin, mutta mikään ei viittaa siellä käynnissä olleisiin sotatoimiin. Hauhio on selkeästi pyrkinyt tekemään eskapistista viihdettä ankeiden olojen keskelle. Sarjan kuvissa avautuvat rauhalliset lapinmaisemat; aavat, puhtaanvalkeat lumilakeudet, missään ei ole jälkeäkään poltetuista kylistä tai asunnoista. Ikään kuin sotaa ei olisi ollutkaan.
Sarjakuvan päähenkilö Pekka Pounu saa kuolevalta isoisältään lappalaisen lypsinnaapun, jonka salapohjaan on piilotettu tuohenpalalle piirretty aarrekartta. Yhdessä ystävänsä Lauri Lampion kanssa hän päättää ryhtyä etsimään aarretta. Pahaksi onneksi isoisän taloudenhoitaja on toiminut myös aarteen paikasta kiinnostuneiden konnien laskuun. Rosvot saavatkin kartan haltuunsa, mutta onneksi Pekka oli ehtinyt tehdä kartasta jäljennöksen.