Erkko: Tietäjä & Noponen: Ahab Israelin kuningas

 J. H. Erkon Tietäjä vuodelta 1887 on aatedraama, jossa Erkko käyttää Vanhasta testamentista tuttua profeetta Bileamin tarinaa tutkaillakseen omana aikanaan ilmenneitä kansallisia piirteitä. Alpo Noposen Ahab Israelin kuningas vuodelta 1899 puolestaan kuvaa Jumalansa hylkäävää Ahabia ja tämän vaimoa Iisebeliä ja heidän taisteluaan aramilaisia vastaan.

Tietäjän ja Ahab Israelin kuninkaan yhteislaitos jatkaa Helmivyön pientä Raamattu-sarjaa, jossa julkaistaan Raamattuun perustuvia suomalaisia teoksia. Aiemmin sarjassa ovat ilmestyneet novelliantologia Belsazarin pidot ja Mattias Salamniuksen runoelma Ilo-laulu Jesuxesta sekä Aleksis Kiven Lean ja Johannes Linnankosken Jeftan tyttären yhteislaitos. Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, ja lisäksi mukana on Nummelinin kokoama suomalaisen Raamattu-kirjallisuuden bibliografia, uusilla löydöillä päivitettynä.

Pehmeäkantinen, 360 s. ISBN 9789527469187. BoD:n verkkokaupassa 18,95 € (plus toimituskulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa.

Juri Nummelin: Pulpografia 2: amerikkalaisia kioskidekkareita suomeksi 1960-1990-luvuilla

Nick Carter, Mack Bolan, Voittaja, Commando, Traveler, Ritari Ässä... Uudessa kirjassaan halvan käyttökirjallisuuden tuntija Juri Nummelin esittelee kioskikirjasarjoja, joita löytää enää divarien alimmilta hyllyiltä. Näistä nimettömistä senttareista et löydä mistään muualta näin paljon tietoa!

Pulpografia 2 on suoraa jatkoa Nummelinin esikoisteokselle Pulpografia (Suomen dekkariseura 2000), jossa hän esitteli aiemman sukupolven kovaksikeitettyjä ja noir-dekkareita. Nyt käsittelyssä ovat yksinäiset kostajat, voittamattomat vakoojat, kansainvälisillä areenoilla toimivat palkkasoturijoukot ja muut myöhempien aikojen sankarit. Mukana on lisäksi Samuel Fullerin ja Seymour Shubinin kaltaisia laatukirjailijoita, jotka olivat jääneet pois aiemmasta teoksesta. Samaan kirjasarjaan kuuluvat myös Nummelinin aiemmat teokset Kuudestilaukeavat, Viidestilaukeavat, Pulpografia Britannica ja Pulpografia Erotica.

Pehmeäkantinen, 260 s. ISBN 9789527469163. Kansi: Ville Manninen. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte esipuheesta: 

Itseäni vanhemmat dekkariharrastajat ovat nimittäin pääsääntöisesti olleet kiinnostuneempia klassisesta kovaksikeitetystä ja noir-dekkarista, jossa pääosassa saattaa olla epäonninen pikkurikollinen, kun taas itseäni nuorempia harrastajia kiinnostaa 1970- ja 1980-luvuilla villinnyt, niin sanottu men’s adventure -lajityyppi. Siinä kuvataan usein yksinäisen kostajan tai ammattimaisesti toimivan palkkasoturijoukon toimia joko neuvostoliittolaisia tai kiinalaisia tai arabiterroristeja vastaan. Osa näistä kirjoista voi olla hyvää toimintaviihdettä, osa on löysästi kirjoitettua roskaa, jossa toimintaa on yllättävän vähän. Joka tapauksessa aiemman sukupolven pokkarifanituksen kohteiden, vaikkapa Gil Brewerin tai Day Keenen, tilalle ovat nousseet Jerry Ahern ja Len Levinson, jotka kirjoittivat kovatahtisia sota- ja toimintakirjoja, eivät pienen ihmisen tuskasta nousevia piinaavia trillereitä. Toki jälkimmäistä lajityyppiä käsitellään tässäkin hakuteoksessa. (Lisäksi kiinnostusta on ollut aiempaa enemmän 1950- ja 1960-lukujen seksipokkareihin, niin sanottuun sleazeen, mutta kaiken tarvitsemasi tiedon siitä saat kirjastani Pulpografia Erotica.)

Itse en ole ollut kovin kiinnostunut men’s adventure -tyypin kirjoista, minkä varmasti huomaa usein melko kriittisestä alkuperäisestä Pulpografiasta. Lajin kirjoissa on kuitenkin tasoeroja, jotka liittyvät eri kirjailijoiden omiin tyyleihin tai kiinnostuksen kohteisiin. On eri asia lukea Robert Vardemanin kuin Jack Canonin kirjoittamaa Nick Carteria.

Kirja heijastelee aikojen muutosta muutenkin. Pulpografiaa vuosituhannen vaihteessa tehdessäni käytössäni oli lähinnä painettuja, usein aika obskuureja lähteitä, nykyään suurin osa tiedosta löytyy netistä, osa jopa Wikipediasta, kuten listaus Nick Carterien kirjoittajista. Sosiaalisen median merkitystäkään ei voi ylikorostaa, kun monilla sivuilla ja harrastajien ryhmissä jaetaan tietoja tai näkemyksiä, joita ei muualta löydä. Samoin kirjailijat saattavat itse olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa, minkä voi jollain tapaa nähdä jatkeena heidän aiemmalle työlleen.

Jännittävää on ollut myös huomata, miten uudenlaiset julkaisutavat (nopea skannaus, tekstinlukuohjelmat, sähkökirjat ja tarvepainatteet) ovat tuoneet aiemmin vaikeasti saatavilla olevat kirjat lähes kaikkien hankittavissa. Hard Case Crime, Stark House Press ja muutamat muut ovat julkaisseet uusintoina paljon 1940–1970-lukujen noir-dekkareita, ja Bold Venture Press, Brash Books, Cutting Edge Books, Piccadilly Publishing ja vastaavat ovat julkaisseet uusintapainoksina 1970- ja 1980-lukujen men’s adventure -kirjoja. Len Levinsonin pokkarituotanto on melkein kokonaan saatavilla, mikä on oireellista, koska alkuperäistä Pulpografiaa tehdessäni en ollut Levinsonista kuullutkaan. Osa veteraanikirjailijoista taas julkaisee itse omia uusia kirjojaan tai vanhoja kirjojaan sähkökirjoina tai tarvepainatteina.

Uusintapainoksia ilmestyy joka tapauksessa niin paljon, että olen usein joutunut tätä teosta tehdessäni päivittämään tietoja, kun harvinaisten kirjojen uusintapainoksista ilmestyykin arvosteluja, joissa niitä kuvataan tarkoin. Uudelleenjulkaisukulttuuri on erittäin kannatettavaa, mutta myös turhauttavaa, kun kenelläkään ei voi olla aikaa lukea kaikkia kiinnostavia harvinaisuuksia.

Juri Nummelin: Junia ja ruunulinnoja. Kirjoituksia vanhasta suomalaisesta kirjallisuudesta

 

Juri Nummelinin Junia ja ruunulinnoja esittelee vähän luettua 1800-luvun - ja hiukan 1900-luvun alunkin - suomalaista kaunokirjallisuutta ja sen ilmiöitä. Ensimmäisessä osiossa käydään läpi varhaista suomenkielistä proosaa ja Nils Aejmalaeuksen ja Pietari Hannikaisen kaltaisia kirjailijoita, toisessa Nummelin esittelee varhaisia rikosromaaneja sekä vanhaa kotimaista erotiikkaa. Kolmas osio on pyhitetty Raamattu-tarinoille ja neljännessä käydään läpi suomalaista kauhua ja fantasiaa. Omissa esseissään Nummelin käy läpi junien kirjallista historiaa sekä eläinten kuvauksia suomalaisessa kirjallisuudessa.

Kirja on Kustantamo Helmivyön kymmenvuotisjuhlakirja, ja se on koottu Juri Nummelinin Helmivyön kirjoihin tekemistä esipuheista. Mukana on myös muualla ilmestynyt pitkä artikkeli vallankumousrunoilija Kasperi Tantusta.

Pehmeäkantinen, 178 s. ISBN 9789527469927. Kansi: J.T. Lindroos vanhasta venäläisestä kirjasta. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

I Varhaisinta kirjallisuuttamme

Nils Aejmelaeus, ensimmäinen suomalainen romaanikirjailija
Pietari Hannikainen, merkittävin varhainen lehtinovellistimme
Lagervallin Ruunulinna
Kaarlo Bergbom novellistina
Johan Ludvig Runebergin novelleista
Historiallisista romaaneista
Minna Canth
Jalmari Hahlin itämainen romaani
Volter Kilven symbolistiset romaanit
Mystinen Harhama
Harhaman jatko-osa Martva

II Rikoksia, erotiikkaa ja seikkailuja

Olavi Karjaliinin groteskit sadut
Emil Nervanderin rikosromaanit
Eino Leinon Nuori nainen
Eino Leinon eroottinen viihderomaani
Valter Juvan seikkailutarinat
Vallankumousrunoilija Kasperi Tanttu ja kaksivaimoisuuden ylistys

III Raamattu kirjallisuudessamme

Salamniuksen ylistyslaulu
Aleksis Kiven ja Johannes Linnankosken Raamattu-näytelmät
J. H. Erkon Tietäjä ja Alpo Noposen Ahab

IV Fantasiaa ja kauhua

Jaakko Juteinin aaviit eli kummitukset
Johan Aulénin kummitustarinat
Aleksis Kivi kauhukirjailijana
A. E. Ingmanin spefiromaanit
Konrad Lehtimäen utopiaromaani ja kaikki sen kauhut
Uuno Kailas, kauhukirjailija

V Sananen junista

Junat kirjallisuudessa ja kulttuurissa
Juhani Aho ja junat

VI Vähäsen eläimistä

Eläimiä suomalaisessa kirjallisuudessa

Valkean käärmeen kruunu. Varhaista suomalaista fantasiakirjallisuutta

 

Kirjoitettiinko Suomessa fantasiaa jo 1800-luvulla? Valkean käärmeen kruunu tarjoaa siihen vastauksen: kyllä kirjoitettiin, vaikka lajityyppiä ei tuolloin vielä tunnettukaan.

Juri Nummelin on valikoinut kirjaan kymmenen novellia, jotka edustavat jollain tavalla fantasiakirjallisuutta tai ainakin ennakoivat sitä aiheillaan tai tyyleillään. Mukana on Zacharias Topeliuksen ja Fredrika Runebergin kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Fabian Collanin ja Gustaf Eurénin tapaisia unohdettuja kynäilijöitä. Osa teoksen tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana pitkään aikaan, osaa ei ole julkaistu koskaan uudestaan. Mukana on asiaa taustoittava esipuhe.

Pehmeäkantinen, 202 s. ISBN 9789527469842. Kansi: J.T. Lindroos Onni Muusarin kuvituksen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Varhaisinta fantasiaamme
Jaakko Juteini: Viisauden vaellus maan päällä (Cederwall 1826)
August Ahlqvist: Satu. Kansatieteellinen unelma (Suometar 1–8/1847)
Zacharias Topelius: Turun linnan tonttu-ukko (Sagor III, 1849; Läsning för barn, 1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg, Söderström 1893)
Gustaf Erik Eurén: Noituri. Kuvaus jokapäiväisestä elämästä (omakustanne 1860)
Fredrika Runeberg: Hildred (teoksessa Teckningar och drömmar, Sederholm, 1861; Kuvauksia ja unelmia, suom.Ilta (Elin Hagfors), Edlund 1900)
Kaarlo Bergbom: Belsazzarin pidot (Joukahainen V, 1864)
Fabian Collan: Kekri-aatto. Tapaus Pohja-Savon korvessa (Lillja 1864)
Fabian Collan: Uuden vuoden yö (teoksessa Kekri-aatto)
Aleksis Kivi: Tarina valkean käärmeen kruunusta (teoksessa Seitsemän veljestä, SKS 1870)
Volter Kilpi: Seireenien laulu (Päivälehti 15.10. 1902, julkaistu myös samannimisessä kirjassa, Helmivyö 2018)

Juri Nummelin: Åbo cileäx! Runoutta turkulaisista kulttuurilehdistä 1960-1970-luvuilla

 

Juri Nummelinin essee Åbo cileäx! esittelee tuntematonta ja unohdettua turkulaista runoutta, jota ilmestyi 1960- ja 1970-luvuilla erilaisissa kulttuurilehdissä, omakustanteissa ja antologioissa. Esiteltäviä kirjailijoita ovat muun muassa Osmo Lahdenperä, Riitta Lepoluoto, Ilkka Pitkluoto ja Tapani Suominen. Mukana on myös Turun maagi Reima Saarinen. Esseen sivuilla tulee vastaan tunnettujakin sanankäyttäjiä, kuten Markku Into ja Kosti Sironen. Esseessä etsitään vastausta myös siihen, ilmestyikö Nuoren Voiman Liiton Turun siiven antologia vappuna 1969 niin kuin tarinat kertovat vai ovatko ne vain urbaanilegenda? Åbo cileäx! on kiehtovaa kulttuuri-, kirjallisuus- ja paikallishistoriaa.

Pehmeäkantinen, 54 s. ISBN 9789527469828. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 13,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Pekka Tuliara: Preerian laulu. Kirjoituksia länkkäreistä

Pekka Tuliara oli armoitettu populaarikulttuurin tuntija, joka kirjoitti paljon länkkäreistä, niin elokuvista kuin sarjakuvistakin. 1980-luvulla toimintansa aloittanut Tuliara jakoi mielellään tietoa, jota ei tuolloin ollut helppo muutoin löytää. Nyt tuo tieto tuntuu uudestaan kadonneen, vaikka sitä olisi periaatteessa helpompi kaivaa esille kuin koskaan aiemmin.

Tuliaran teksteistä aukeaakin maailma, joka on ehkä peruuttamattomasti kadonnut: kinokorttelien maailma, jossa elokuvat merkitsevät jotain elämää suurempaa, mielikuvituksen vapaata leikkiä, joka innostaa lapsia tutkimaan maailmankaikkeutta. Tuliaran tekstejä leimaa lämmin nostalgia, joka tuntuu henkilökohtaiselta vuosikymmenten jälkeenkin.

Preerian lauluun on koottu Tuliaran länkkäriaiheisia kirjoituksia eri lehdistä, kuten Filmihullusta, Sarjainfosta ja Ruudinsavusta. Kirjan on toimittanut Ruudinsavu-lehden päätoimittaja Juri Nummelin, ja sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen on kirjoittanut siihen esipuheen, jossa hän esittelee Tuliaran hahmoa ja harrastuksia.

Pehmeäkantinen, 244 s. ISBN 9789527469767. Kannen kuva: Tarmo Koivisto, kannen asettelu: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Juhani Tolvanen: Pekka Tuliara –siinä vasta lännen mies

I Lännenelokuvat ja niiden näyttelijät

Preerian laulu (Ruudinsavu 3/2005)
B-lännenfilmit Suomessa 1930–1954 (Filmihullu 2/2009)
Kuka oli Tom Mix? (Ruudinsavu 1/2004)
John Waynen B-länkkärit (Ruudinsavu 3/2005—1/2006)
Joel McCrea – lännentähdistä vakuuttavin (Ruudinsavu 2/2004)
Jim Arness, tv-ruudun uskottavin sheriffi (Ruudinsavu 2 / vol. 7)
The Texan ja Rory Calhoun (Ruudinsavu 2 / vol. 7)
Rex Allen – Arizonan cowboy (Folk & Country 3/1982)
Buck Jones oli elokuvan ja todellisuuden sankari (Helsingin Sanomat 7.5.1983)
Uudisraivaajien pojat (Helsingin Sanomat 18.11.1983)
Muistakaa Alamo! (Filmihullu 3/2007)
Clint Eastwoodin varhainen länkkäri (Ruudinsavu 4 / vol. 6)
Bronco Billy — lännen nopein (Ruudinsavu 4 / vol. 6)

II Elokuvien sankarit sarjakuvissa

Villi länsi — elokuvan ja sarjakuvan kultakaivos (Sarjainfo 3/1987)
John Wayne sarjakuvasankarina (Sarjainfo 1/1980)
Seikkailusarjat vie Villiin länteen (Sarjainfo 16; 1978)
Tom Mix Seikkailusarjoissa (Sarjainfo 2/1977)
Tex Ritter ja Monte Hale sekä muut laulavat cowboytähdet (Sarjainfo 2/1977)
Hopalong Cassidy sarjakuvissa (Sarjainfo 2/1977)
Gunsmoke sarjakuvissa (Ruudinsavu 2 / vol. 7)

III Lännen hahmot ja sankarit

Cisco Kid – lännen herrasmies (kirjassa José Luis Salinas: Cisco Kid. Jalava 1984)
Yksinäinen ratsastaja valkokankaalla (Ruudinsavu 1 / vol. 8 )
Yksinäinen ratsastaja sarjakuvissa (Ruudinsavu 1 / vol. 8 )
Sarjafilmien ja tv-sarjojen Zorro (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Zorro sarjakuvissa (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Zorron kilpailijat ja kopiot (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Valkokankaan ja tv-ruudun nelijalkaiset seikkailijat sarjakuvissa (Sarjainfo 4/1981)

IV Villin lännen tekijät

Clarence E. Mulford ja legendaarinen mällinjauhaja Hopalong Cassidy (Ruudinsavu 4/2004; julkaistu myös teoksessa Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita, BTJ 2005)
Zane Greyn Villi länsi (Keräilijä 6/1984)
Piirtäjän vierailu Suomessa vuonna 1981: Morris ja Lucky Luke (Ruudinsavu 1 / vol. 8 

Christoph von Schmid: Genoveva Brabantin kreivitär

 

Genoveva oli aikoinaan lähes kaikkien suomalaisten tuntema tarina nuoresta kreivittärestä, joka tuomitaan kuolemaan aviorikoksesta syytettynä. Palvelija kuitenkin pelastaa Genovevan, ja kreivitär synnyttää lapsensa yksin metsässä. Keskiaikaisen, kansan suussa kulkeneen tarinan muokkasi uskonnolliseksi kirjaksi 1800-luvun puolivälissä saksalainen Christoph von Schmid. Se ilmestyi suomeksi useana erilaisena laitoksena, viimeisimmät 1930-luvulla. Aikoinaan hyvin suosittu tarina julkaistaan nyt uudestaan kuvitettuna versiona. Genovevan esittelee esipuheessaan kirjailija Laura Honkasalo.

Kirjan kuvitukset on tehnyt vuonna 1952 legendaarinen turkulainen kulttuurin moniottelija, säveltäjä, kirjapainotyöntekijä ja kuvittaja Pentti Viherluoto, jonka toimintaa esittelee jälkisanoissa suomalaisen käyttökirjallisuuden tuntija Juri Nummelin. Genovevan kuvitusten lisäksi kirjassa on mukana myös muita Viherluodon saman ajan satukuvituksia.

Pehmeäkantinen, 152 s. ISBN 9789527469774. Kansi: alkuperäistä mukaillen J.T. Lindroos, kuvitus: Pentti Viherluoto. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Juri Nummelin: Onneksi vaimollakin on tuloja: kirjoittajan muistelmia 2

Juri Nummelinin Onneksi vaimollakin on tuloja on jatkoa kiitetylle kirjalle Vaikea laji, jossa turkulainen kirjallinen moniottelija paljasti salaisuuksia pitkältä ja monipolviselta uraltaan erilaisten kustantajien ja projektien parissa. Uusi kirja on henkilökohtaisempi ja sisältää kirjoituksia muun muassa Nummelinin perheestä ja harrastuksista. Käsitellyiksi tulevat muun muassa Nummelinin puuhailut elokuvakulttuurin parissa, apurahojen riittämättömyys, kirjojen hamstraaminen kaikenlaisiin tekosyihin vedoten, leikittelyt sukupuoli-identiteetillä, osallistuminen politiikkaan, oman häiriintyneen musiikin tekeminen ja niin edelleen. Omassa osiossa Nummelin esittelee hylättyjä apurahahakemuksia.

Onneksi vaimollakin on tuloja on koottu erilaisista kirjoituksista blogiteksteistä lehtiartikkeleihin ja esitelmiin, mutta jokainen teksti on varustettu lyhyellä johdannolla. Fragmentaarinen ja leikittelevä kirja on katsaus erään poikkeustyypin harjoittamaan vita activaan.

Pehmeäkantinen, 482 s. ISBN 9789527469750. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 26,90 e (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Pedon kirous: suomalaisia miekka ja magia -novelleja. Toim. Juri Nummelin

Kyynisiä antisankareita verisine kirveineen, petollisia noitia, kosmisia hirviöitä, outoja yhteiskuntia, kadonneita mantereita...

Miekka ja magia eli sword and sorcery on fantasiakirjallisuuden usein väheksytty alalaji. 1930-luvun pulp-lehdissä kehitetty lajityyppi on elänyt pitkän elämän tolkienlaisen korkean fantasian katveessa, mutta lukijat ovat sitä kuitenkin aina rakastaneet.

Näin myös Suomessa. Pedon kirous tarjoaa historiallisen katsauksen suomalaiseen miekka ja magia -kirjallisuuteen, ja ensimmäiset novellit ovat 1980-luvulta. Mukana on alalla tunnettuja kirjoittajia, kuten Jussi Katajala, Heikki Nevala, Tuomas Saloranta ja M. G. Soikkeli. Kirjassa on lisäksi näytteitä laajasta Praedor-maailmaan liittyvästä kirjallisuudesta, jota ovat tehneet muun muassa Edith Arkko, Erkka Leppänen ja Kristel Nyberg.

Pedon kirouksen on toimittanut Juri Nummelin, joka on tehnyt kirjaan myös esipuheen. Siinä hän käy läpi lajityypin historiaa meillä ja muualla.

Pehmeäkantinen, 374 s. ISBN 9789527469743. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Juri Nummelin: Miekan ja magian tarina
Jussi Katajala: Kultanaamioinen jumala (Seikkailukertomuksia No. 1 (2007); kirjassa Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita. Osuuskumma 2013)
Sauli Santikko: Veren maku (Magus #16, 2/1993)
Erkka Leppänen: Velhon tytär (kirjassa Kirotun maan kulkijat, Vaskikirjat 2014)
M. G. Soikkeli: Kolmen kruunun perilliset (Portti 3/1996)
Mike Pohjola: Farared Finnen saaga (Usva 3/2008)
Anssi Hynynen: Sepän oppipoika (Conan n:o 5/1987)
Antti Oikarinen: Pedon kirous (Tähtivaeltaja 1/1985; kirjassa Tähtipuu. 33 kotimaista tieteisnovellia, Ursa 1990)
Kristel Nyberg: Lapsenpäästäjä (kirjassa Tarinoita Jaconiasta, Vaskikirjat 2020)
Jukka Laajarinne: Peto (Conan 2/1988)
Edith Arkko: Korvakoru (kirjassa Villin magian maat, Vaskikirjat 2023)
Juha Salminen: Velhojen taistelu (Spin 1/1989)
Heikki Nevala: Ikuisuuden hinta (kirjassa Kirotun maan kulkijat, Osuuskumma 2014)
Juha Jyrkäs: Tuonelan aurinko (kirjassa Tuonelan aurinko ja muita kertomuksia Maaemästä, Nysalor 2024)
Tuomas Saloranta: Vhalkiirin tytär (Usva 3/2008)

Juri Nummelin: Dark Places and Little Tramps: Writings on noir, hardboiled, sleaze and other genres

Dark Places and Little Tramps collects Juri Nummelin's writings on noir, hardboiled, sleaze and other literary genres of yesteryear. The author has written extensively about genre fiction and popular culture for more than four decades, but this new volume is the first publication of his writings in English. Among many other subjects, it features a lengthy section on neo-noir and writers like Gillian Flynn, Allan Guthrie, Jason Starr and Duane Swierczynski. He also investigates British spy and crime fiction, and includes chapters on western and horror. Nummelin shines new light to many of these areas, such as the largely forgotten topic of sleaze paperbacks.

Juri Nummelin is a Finnish writer and publisher, who has had a life-long crush on hardboiled and noir. His blog, Pulpetti, was for many years a steady source of news and opinions about pulp and paperback fiction and edgy new crime writing. The texts in this volume are culled from the blog, but they have been newly edited and organized by genre. In the book, Nummelin also reminisces about his experiences in attempting get new neo-noir writers published in the Finnish language.

Pehmeäkantinen, 212 s. ISBN 9789527469705. Kansi J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa sekä useissa ulkomaisissa verkkokaupoissa. 

Len Levinson: Veriset pensaikot

 

Veristen pensaikkojen päähenkilö on kyyninen ja kovapintainen kersantti Mahoney, joka on kirjan alussa juuri liittynyt Viidennentoista jalkaväkirykmentin Charlie-komppaniaan. Se paiskataan taisteluun saksalaisten Panzer-divisioonia vastaan alueella, joka on täynnä etenemisen estäviä paksuja pensaita. Mahoneyn elämää eivät helpota typerät ja pelkurimaiset yliupseerit, ja ruumisluku ehtii nousta suureksi ennen kuin saksalaiset saadaan häädettyä tai kokonaan tapettua. Kirja huipentuu Saint-Lon taisteluun heinäkuussa 1944.

Veriset pensaikot jatkaa Viihdeviikarien 1980-luvulla aloittamaa Sergeant-sarjaa, jossa ilmestyivät kirjat Kuoleman juna ja Operaatio natsisatama. Teoksen on suomentanut pulp-spesialisti Juri Nummelin, joka on kirjoittanut myös Levinsonin uraa käsittelevän esipuheen.

Len Levinson (s. 1935) on amerikkalaisen kioskikirjallisuuden veteraaneja, joka kirjoitti yli 80 kirjaa 1970-luvun alusta aina 1990-luvun alkuun saakka. Hänet "löydettiin" 2010-luvulla sosiaalisen median ansiosta, ja hänen alun perin salanimellä julkaistuista teoksistaan on tehty uusintajulkaisuja kirjailijan omalla nimellä. Levinson on kirjoittanut pääasiassa toimintajännäreitä, länkkäreitä ja sotakirjoja, mutta työskennellyt myös muissa lajityypeissä.

Pehmeäkantinen, 246 s. ISBN 9789527469712. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Lemmen voima: tarinoita kuolleiden rakastamisesta

"Hän laskeutuu miehen viereen ruumislaudoille ja kuvittelee sen olevan pehmeämpi peti. Hän syleilee miestä niin kuin monta kertaa aiemminkin ja kuljettaa miehen kättä kohti lantiotaan samalla lailla kuin se on kulkenut hänen ihollaan monta kertaa ennenkin..."

Nekrofilia on seksuaalinen mieltymys, jossa ihmisen himo kohdistuu kuolleisiin ruumiisiin. Kuolleen rakastamista ja kalmoihin sekaantumista on kuvattu kirjallisuudessa ja kuvataiteessa jo pitkään - ei tarvitse mainita kuin nimet Edgar Allan Poe, H. P. Lovecraft ja Edvard Munch.

Juri Nummelinin ja Tomi Peuhkurisen toimittama Lemmen voima on ensimmäinen Suomessa julkaistu antologia, joka keskittyy ruumiita kohtaan tunnettuun himoon tai viehtymykseen. Kokoelman tarinoista osa on ronskimpia ja graafisempia, osa puolestaan eroottisia tai romanttisiakin, huumoria unohtamatta. Kirjoittajina ovat muun muassa kauhu- ja spefikirjailijoidemme kermaa, kuten Akseli Heikkilä, Artemis Kelosaari, Elina Loisa ja Miina Supinen, ja muita, kuten Juri Nummelin ja Sinikka Vuola. Teoksen avaa Nummelinin, Peuhkurisen ja Lauri Latun kirjoittama esipuhe, jossa käydään läpi nekrofilian kulttuurihistoriaa.

Pehmeäkantinen, 214 s. ISBN 9789527469644. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postimaksut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Lauri Lattu, Juri Nummelin, Tomi Peuhkurinen: Lukijalle

Elina Loisa: Lemmen voima

Miina Supinen: Prinsessa

Lauri Lattu: Rakkautta juoksuhaudoissa

Tomi Peuhkurinen: Rakkauden laji

Sinikka Vuola: Pieni kuolema

Timo Hellman: Olipa kerran sota

Esko Roininen: Backrooms

Juri Nummelin: Kuolleet syö keltaista lunta

Juha Mäntylä: Mielen labyrintti

Tuomas Aitonurmi: Livahdus

Akseli Heikkilä: Raatokukka

Artemis Kelosaari: Paronitar, papitar, juristi, lämmittäjä

Juri Nummelin: Etäisten laaksojen kirjat: kirjoituksia lännenkirjallisuudesta

Lännenkirjallisuus on vakavaa kirjallisuutta, väittää Juri Nummelin Etäisten laaksojen kirjoissa, johon on koottu hänen westernejä koskevia tekstejään.

Etäisten laaksojen kirjojen rungon muodostaa kymmenen suomentamatonta lännenkirjallisuuden klassikkoa käsittelevää artikkelia. Niiden lisäksi Nummelin käsittelee muun muassa 1960- ja 1970-lukujen revisionistista lännenkirjallisuutta sekä länkkärien suomennoshistoriaa. Kirjan kolmannessa osiossa saadaan nippu amerikkalaista luontokirjallisuutta käsitteleviä tekstejä, joissa niin ikään liikutaan rajaseudulla. Nummelinin käsittelemiä kirjailijoita ovat muun muassa Hernan Diaz, E. L. Doctorow, Dorothy M. Johnson, Alan LeMay ja Larry McMurtry. Filmatisointien kautta Nummelin käsittelee myös lännenelokuvaa.

Etäisten laaksojen kirjoista muodostuu Suomessa liki tuntemattoman kirjallisuudenlajin historia, ja se tarjoaa kätevän lukulistan sille, joka haluaa tutustua laajemmin vakavaan, korkeakirjalliseen länkkäriin.

Pehmeäkantinen, 240 s. ISBN 9789527469590. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

***

Kirjan sisällysluettelo: 

Lukijalle 

I Historiaa ja ilmiöitä

Lännenkirjallisuuden lyhyt historia 

Nahkasukan väljähtänyt perintö 

Villi länsi ei ole koskaan ollut entisensä 

Kirjallisuuden antilänkkärit 

Suomennettu ja suomentamaton lännenkirjallisuus 

II Kirjailijaesittelyjä

Dorothy M. Johnson: The Man Who Shot Liberty Valance 

Harvey Fergusson: Grant of Kingdom 

Charles Neider: The Authentic Death of Hendry Jones 

Alan LeMay: The Searchers 

Max Evans: The Hi Lo Country 

Michael Ondaatje: The Collected Works of Billy the Kid 

Elmer Kelton: The Day the Cowboys Quit 

Larry McMurtry: Lonesome Dove 

Hernan Diaz: In the Distance 

Naiskirjailijoiden länkkärit 

Tom Lea: The Brave Bulls 

Brian Moore: Black Robe 

III Luontokirjallisuus

Luontokirjallisuuden ja yksinäisyyden klassikko 

Muirin kävelypäiväkirja 1860-luvulta 

Luonnonsuojelun etiikkaa lännen maisemissa 

Erämaa merkitsee kaikkea eikä mitään 

Naisten luontokirjallisuutta 1800- ja 1900-luvuilta 

Juri Nummelin: Vastavirtaan. Näkökulmia porilaiseen 1970- ja 1980-lukujen vaihtoehtorockiin

 

Porista on tullut muitakin bändejä kuin Dingo ja Yö. Juri Nummelinin Vastavirtaan esittelee porilaista punkia, postpunkia, hooceetä, goottimusaa, jazzvaikutteista taiderokkia ja improvisaatiota 1970- ja 1980-luvuilta. Esiteltäviä bändejä ovat muun muassa Appendix, Betonisiltojen Alle ja Lasten Ristiretki. Yhdessä pääosassa ovat Antinkatu 5:n ja Annankatu 6:n talonvaltaukset, ja teoksessa käydään myös läpi legendaaristen ja aikaansa edellä olleiden Suistomaan soittopäivien tarinaa.

Teoksessa on myös katsaus Dingon, Yön ja muun Pori-rockin vastaanottoon rocklehdistössä 1980-luvulla. Kirjan päättää Juri Nummelinin henkilökohtainen kuvaus 1980-luvun lopun uuden sukupolven murtautumisesta esiin.

Vastavirtaan on ensimmäinen teos porilaisen vaihtoehtorockin historiasta.

Pehmeäkantinen, 108 s. ISBN 9789527469552. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.

Patricia Abbott: Merenneidot ja muita novelleja rikoksesta

Amerikkalaisen Patricia Abbottin rikostarinat koskettelevat epätoivoisten ja epätasa-arvoisten ihmisten tekemiä epätoivoisia, absurdejakin rikoksia. Abbott on usein keskittynyt ultralyhyeen muotoon, niin sanottuun flash fictioniin, mutta kirjoittanut myös pidempiä tarinoita.

Merenneidot-kirjaan on koottu yksitoista Abbottin novellia, joista suurin osa edustaa flash fictionia. Vuonna 2014 ilmestyi samanniminen, mutta suppeampi teos, ja uuteen teokseen on otettu mukaan viisi muuta Abbottin novellia. Novellit ovat suomentaneet Juri Nummelin ja Lotta Sonninen.

Pehmeäkantinen, 84 s. ISBN 9789527469446. Kansikuva: Aapo Kukko, kannen taitto: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 14,90 €14,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

 

Juri Nummelin: Todella mukavaa: Rasmus Nallen lempeä surrealismi

Tanskalaisten Carla ja Vilhelm Hansenin luoma Rasmus Nalle on todella mukava sarjakuva, jonka vitseissä ja kerronnassa on omanlaistaan absurdismia ja surrealismia. 1950-luvulla alkanut sarja viehättää lukijoita edelleen omaperäisillä ratkaisuillaan ja optimistisella maailmankuvallaan. Mitä kaikkea Rasmus Nallen taustoihin kuuluu?

Juri Nummelin on kirjoittanut Rasmus Nallesta omakohtaistakin otetta sisältävän esseen, jossa hän käy läpi sarjan historiaa ja sen edelläkävijöitä sekä tyypittelee suuren tradition, johon Nalle kuuluu. Essee edustaa Suomessa harvinaista sarjakuva-aiheista tietokirjoittamista ja se sisältää tietoa, jota ei suomeksi muualta löydä.

Pehmeäkantinen, 60 s. ISBN 9789527469507. BoD:n verkkokaupassa 15,90 e (plus toimituskulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Tekstinäyte: 

Kaikkia mainittuja yhdistää kuitenkin keppostelun lisäksi jonkinlainen lempeä surrealismi, samanlainen joka saa varhaisen ranskalaisen animaattorin Émile Cohlin elokuvissa norsun muuttumaan taloksi. Cohlin tunnetuimmassa elokuvassa Fantasmagoriessa (1908) teatterissa tai elokuvissa istuvan miehen eteen tulee nainen, jolla on niin iso hattu, ettei mies näe enää näyttämölle. Seuraa kohtaus, joka voisi olla Rasmus Nallesta: mies alkaa nyppiä hatusta sulkia pois yksitellen ja on lopulta tyytyväinen, kun näkee, mitä edessä tapahtuu. (Sitten meininki tosin kovenee ja tulee vielä absurdimmaksi: naisen pää muuttuu ilmapalloksi, jonka sisällä on tikku-ukko. Tämä taas ahmaisee sisäänsä naisen hattuun kajonneen mieskatsojan.) Toisessa Cohlin elokuvassa, näyttelijöitä ja trikkejä yhdistävässä pätkässä Clair de lune espagnol (1909) mies yrittää itsemurhaa (mitä ei tietenkään Rasmus Nallessa ikimaailmassa tapahtuisi), mutta aikoessaan hypätä katolta hänen jalkaansa tarttuu ylilentävän ilmapallon ankkuri! Montako kertaa olemme nähneet saman tapahtuvan Rasmus Nallessa?

Émile Cohlia edeltää Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa, josta puhuu tunnetussa Disney-esseessään neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. “Kirjan sivuilla elää samoja jäniksiä, joilla on liivintaskut, samoja rottia ja hiiriä, kilpikonnia ja mursuja”, kirjoittaa ohjaajamestari, kuin kuvailisi Rasmus Nallea. Carrollin teoksen tunnetussa kohtauksessa Liisa maistaa taikajuomaa ja alkaa kasvaa pituutta venyen samalla ohueksi kuin “kaukoputki”. Rasmus Nalle itse ei missään tarinassa veny samalla tavalla ohueksi, mutta vastaavia olentoja kohdataan sarjan sivuilla tuon tuosta, esimerkiksi kirahvilääkäri, joka tavataan Saurusten saarella albumissa Kummat kaverit. Se onkin Carroll-henkisin kaikista Nalle-albumeista. Nallessa on muutenkin tiettyä plasmaattisuutta: se ei ehkä ole Disneyn varhaisten piirrettyjen hahmojen mukautuvuutta tai muunneltavuutta, vaan enemmänkin ideoiden plasmaattisuutta. Kuka tahansa voi olla mitä vain, mitä tahansa voi tapahtua. Valaalle voi maksaa kyydistä vadelmakarkeilla, käyrätorvea voi käyttää lihapullataikinan muotoiluun, Mount Everestiltä voi laskea lumesta tehdyssä ammeessa. Ehkä hienoin esimerkki Nallen plasmaattisuudesta on Veturi-Ville-albumin kuvaus veturista, jonka ympärille on taivutettu lyhyt radanpätkä. Pätkän päät on köytetty yhteen. Veturi kulkee eteenpäin pyörittämällä rataa allaan! 

Johan Ludvig Runeberg: Salapurjehtija ja muita novelleja

Meritarinoita, täyttymätöntä rakkautta, koululaishuumoria, oikeudessa sovittavia riitoja... tätä kaikkea on runoudestaan tunnetun Johan Ludvig Runebergin novelleissa.

Salapurjehtija kokoaa yhteen Runebergin novellien suomennokset, jotka ilmestyivät alun perin vuonna 1884. Teoksessa on säilytetty Aatto Suppasen käännösten vanhahtava ja runollinen kieli. Teoksessa on myös Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 204 s. ISBN 9789527469453. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut). Saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Juri Nummelin: Vaikea laji: kirjoittajan muistelmia

Turkulainen Juri Nummelin on ihmiskone, jonka CV:n lukeminen sysää ihmisen kuin ihmisen hulluuteen. Nummelinilla on myös mahdollisesti kustantajien määrän Suomen ennätys reilusti yli 30 kustantajalla.

Vaikeassa lajissa Nummelin kertoo tuskastuttavimmat ja rasittavimmat kokemuksensa apurahojen, kustantajien, kustannustoimittajien ja nuivien kriitikoiden maailmassa, mutta samalla hän tulee tallentaneeksi 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kirjallisuus- ja kustannusmaailmaa murroksineen ja vastarintoineen. Vaikeaan lajiin sisältyy kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä, lämpimiä ja mukavia muistoja kollegoista ja erilaisista projekteista.

Osa kirjan teksteistä on julkaistu aiemmin esipuheina tai jälkisanoina eri kirjoissa tai blogeissa. Osa teksteistä on kirjoitettu tätä kirjaa varten. Teoksessa on tietokirjailija ja kriitikko Ville Hännisen esipuhe, ja sitä täydentävät erilaiset bibliografiat Nummelinin rikkaasta ja vaihtelevasta tuotannosta.

Pehmeäkantinen, 348 s. ISBN 9789527469408. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut). Saatavana myös esim. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Larin-Kyösti: Paholaisen soitto ja muita fantastisia novelleja

Larin-Kyösti (1873-1948) tunnetaan parhaiten laulullisista ja kertovista runoistaan, mutta hänellä oli myös rikas ja omaperäinen proosatuotanto. Paholaisen soittoon on kerätty Larin-Kyöstin eri novellikokoelmista tarinoita, joissa on fantasiaa, leikittelyä, sadun ja taian tunnelmaa. Osa tarinoista on jopa suoranaista kauhua, vaikka ei koskaan kovin pelottavaa. 

Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän avaa Larin-Kyöstin tuotannon fantastisia vivahteita. Erkki Kiviniemi kirjoittaa siitä Kulttuuritoimituksessa näin: "Monet Paholaisen soitto -kokoelman kertomukset ovat kekseliäitä, vanhahtavasta kielestään huolimatta sujuvasti seurattavia. Vahvoja ovat esimerkiksi Metsän henki, Pyhäsaaren tarina, Laulajan uni ja Sillanlakaisijat. (...) Kirjan toimittaminen ja julkaiseminen on kulttuuriteko."

Pehmeäkantinen, 262 s. ISBN 9789527469200. Kansi J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Larin-Kyöstin omaperäinen fantasiakirjallisuus

Kuolema vaeltamassa (teoksesta Kellastuneita lehtiä, Weilin 1903)

Keira ja Svakko (teoksesta Leipä ja laulu, Otava 1905)

Paholaisen soitto (Leipä ja laulu)

Pyhäsaaren tarina (Leipä ja laulu)

Inehmo ja sammal (Leipä ja laulu)

Inkeri ja Yrjänäritari (Leipä ja laulu)

Ahasveruksen lepopäivä (Leipä ja laulu)

Metsän henki (Leipä ja laulu)

Hiirenkesyttäjän kosto (teoksesta Joulu-yön tarina, Fundament 1918)

Juoksa Joikuja (Joulu-yön tarina)

Joulu-yön tarina (Joulu-yön tarina)

Laulajan uni (teoksesta Oli kerran, Karisto 1911)

Kiduttajat (Oli kerran)

Matti Kierosilmä (Oli kerran)

Ainaisen auringon etsijä (Joulu-yön tarina)

Noiduttu tornikello (Joulu-yön tarina)

Vanhankartanon tarina (Joulu-yön tarina)

Alju (Joulu-yön tarina)

Indialainen legenda (Oli kerran)

Kuoleman näky (teoksesta Juvenilia, Otava 1927)

Sillanlakaisijat (teoksesta Katupeilin takana, Karisto 1910)

Juri Nummelin: Erotiikan lisälehtiä

Erotiikka ja pornografia ovat kirjallisuuden epäilyttävintä aluskasvillisuutta, jonka historia on kuitenkin yllättävän kiehtova aina antiikin ajoista alkaen. Modernin pornokirjallisuuden historiaan kuuluvat niin markiisi de Saden misantrooppiset tekstit kuin toisen maailmansodan jälkeiset seksipokkarit.

Erotiikan lisälehtiin tietokirjailija Juri Nummelin on kerännyt kirjallista erotiikkaa ja pornografiaa käsitteleviä kirjoituksiaan. Mukana on myös aiemmin julkaisematon kirjoitus, jossa Nummelin muistelee omia puuhailujaan eroottisen kirjallisuuden alueella.

Pehmeäkantinen, 236 s. ISBN 9789527469354. BoD:n verkkokaupassa 19,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupassa. 

Kirjan sisällysluettelo

I Katsaus menneisyyteen

Kirjallisen erotiikan lyhyt historia (julkaistu teoksessa Erotiikan taitajia, 2013)

Markiisi de Saden probleema (teoksessa Misantropian historia, 2013)

Leopold von Sacher-Masoch: Venus turkiksissa (lyhennettynä teoksessa Erotica, 2008)

Kioskikustantamisen ja pornografian yhteinen historia (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Homopokkarit (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Olympia Press (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Pornokustantamisen ja rikollisuuden väliset yhteydet (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Länkkäripokkarit ja seksi (Ruudinsavu-lehdessä)

Teräsmiehen fetissit (Pulp-lehdessä)

II Raportti: Suomi

Seksikirjallisuus Suomessa (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Seksipokkarit Suomessa (teoksessa Pulpografia Erotica, 2020)

Sadismi ja masokismi suomalaisessa kirjallisuudessa ennen ja nyttemmin (teoksessa Tuska ja hurmio, 2011)

III Miten kirjoittaa erotiikasta?

Miten pornografiaa arvioidaan? (Kritiikin Uutisissa)

Sadomasokismi ja työväenluokka, osa I (Tiedonantajassa)

Sadomasokismi ja työväenluokka, osa II (Tiedonantajassa)

Sadomasokismi ja työväenluokka, osa III (Tiedonantajassa)

Pornosta on moneen (Kulttuurivihkoissa)

Vihaista naishistoriaa (Turun Sanomissa)

Nuo mainiot miehet mekoissaan (Turun Sanomissa)

Itsetyydytyksen puolesta (Turun Sanomissa)

Puuhailuni erotiikan parissa (aiemmin julkaisematon)