Valkean käärmeen kruunu. Varhaista suomalaista fantasiakirjallisuutta

 

Kirjoitettiinko Suomessa fantasiaa jo 1800-luvulla? Valkean käärmeen kruunu tarjoaa siihen vastauksen: kyllä kirjoitettiin, vaikka lajityyppiä ei tuolloin vielä tunnettukaan.

Juri Nummelin on valikoinut kirjaan kymmenen novellia, jotka edustavat jollain tavalla fantasiakirjallisuutta tai ainakin ennakoivat sitä aiheillaan tai tyyleillään. Mukana on Zacharias Topeliuksen ja Fredrika Runebergin kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Fabian Collanin ja Gustaf Eurénin tapaisia unohdettuja kynäilijöitä. Osa teoksen tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana pitkään aikaan, osaa ei ole julkaistu koskaan uudestaan. Mukana on asiaa taustoittava esipuhe.

Pehmeäkantinen, 202 s. ISBN 9789527469842. Kansi: J.T. Lindroos Onni Muusarin kuvituksen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Varhaisinta fantasiaamme
Jaakko Juteini: Viisauden vaellus maan päällä (Cederwall 1826)
August Ahlqvist: Satu. Kansatieteellinen unelma (Suometar 1–8/1847)
Zacharias Topelius: Turun linnan tonttu-ukko (Sagor III, 1849; Läsning för barn, 1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg, Söderström 1893)
Gustaf Erik Eurén: Noituri. Kuvaus jokapäiväisestä elämästä (omakustanne 1860)
Fredrika Runeberg: Hildred (teoksessa Teckningar och drömmar, Sederholm, 1861; Kuvauksia ja unelmia, suom.Ilta (Elin Hagfors), Edlund 1900)
Kaarlo Bergbom: Belsazzarin pidot (Joukahainen V, 1864)
Fabian Collan: Kekri-aatto. Tapaus Pohja-Savon korvessa (Lillja 1864)
Fabian Collan: Uuden vuoden yö (teoksessa Kekri-aatto)
Aleksis Kivi: Tarina valkean käärmeen kruunusta (teoksessa Seitsemän veljestä, SKS 1870)
Volter Kilpi: Seireenien laulu (Päivälehti 15.10. 1902, julkaistu myös samannimisessä kirjassa, Helmivyö 2018)

Pedon kirous: suomalaisia miekka ja magia -novelleja. Toim. Juri Nummelin

Kyynisiä antisankareita verisine kirveineen, petollisia noitia, kosmisia hirviöitä, outoja yhteiskuntia, kadonneita mantereita...

Miekka ja magia eli sword and sorcery on fantasiakirjallisuuden usein väheksytty alalaji. 1930-luvun pulp-lehdissä kehitetty lajityyppi on elänyt pitkän elämän tolkienlaisen korkean fantasian katveessa, mutta lukijat ovat sitä kuitenkin aina rakastaneet.

Näin myös Suomessa. Pedon kirous tarjoaa historiallisen katsauksen suomalaiseen miekka ja magia -kirjallisuuteen, ja ensimmäiset novellit ovat 1980-luvulta. Mukana on alalla tunnettuja kirjoittajia, kuten Jussi Katajala, Heikki Nevala, Tuomas Saloranta ja M. G. Soikkeli. Kirjassa on lisäksi näytteitä laajasta Praedor-maailmaan liittyvästä kirjallisuudesta, jota ovat tehneet muun muassa Edith Arkko, Erkka Leppänen ja Kristel Nyberg.

Pedon kirouksen on toimittanut Juri Nummelin, joka on tehnyt kirjaan myös esipuheen. Siinä hän käy läpi lajityypin historiaa meillä ja muualla.

Pehmeäkantinen, 374 s. ISBN 9789527469743. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Juri Nummelin: Miekan ja magian tarina
Jussi Katajala: Kultanaamioinen jumala (Seikkailukertomuksia No. 1 (2007); kirjassa Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita. Osuuskumma 2013)
Sauli Santikko: Veren maku (Magus #16, 2/1993)
Erkka Leppänen: Velhon tytär (kirjassa Kirotun maan kulkijat, Vaskikirjat 2014)
M. G. Soikkeli: Kolmen kruunun perilliset (Portti 3/1996)
Mike Pohjola: Farared Finnen saaga (Usva 3/2008)
Anssi Hynynen: Sepän oppipoika (Conan n:o 5/1987)
Antti Oikarinen: Pedon kirous (Tähtivaeltaja 1/1985; kirjassa Tähtipuu. 33 kotimaista tieteisnovellia, Ursa 1990)
Kristel Nyberg: Lapsenpäästäjä (kirjassa Tarinoita Jaconiasta, Vaskikirjat 2020)
Jukka Laajarinne: Peto (Conan 2/1988)
Edith Arkko: Korvakoru (kirjassa Villin magian maat, Vaskikirjat 2023)
Juha Salminen: Velhojen taistelu (Spin 1/1989)
Heikki Nevala: Ikuisuuden hinta (kirjassa Kirotun maan kulkijat, Osuuskumma 2014)
Juha Jyrkäs: Tuonelan aurinko (kirjassa Tuonelan aurinko ja muita kertomuksia Maaemästä, Nysalor 2024)
Tuomas Saloranta: Vhalkiirin tytär (Usva 3/2008)

Boris Hurtta: Haamulinnan herra

Aavelaivoja, helvetinkoiria, hulluja tohtoreita, kaulojen katkomista, unohdettuja divareita... kaikkea tätä löytyy Haamulinnan herrasta!

Haamulinnan herra on kunnianosoitus turkulaisen kauhukirjailijan ja keräilijän Boris Hurtan työlle. Kirjaan on koottu Hurtan Portti-lehteen kirjoittamat artikkelit ja kolumnit suomalaisesta kauhu- ja fantasiakirjallisuudesta. Teksteissä Hurtta käsittelee Tulenkantajien runoutta, suomalaista paleofiktiota, Sinuhe-jäljitelmiä, Arvi Pohjanpään ja Heikki Toppilan kaltaisia synkeitä kirjailijoita ja ennen kaikkea bibliofiilisia harvinaisuuksia. Haamulinnan herra tarjoaa paljon tietoa unohdetusta suomalaisesta kirjallisuudesta, mutta myös uusia näkökulmia tuttuihin tekijöihin, kuten Mika Waltariin.

Teoksen on toimittanut Juri Nummelin, ja Hurtan pitkäaikainen keräilijäystävä Harri Haarikko on kirjoittanut siihen alkusanat.

Pehmeäkantinen, 328 sivua. ISBN 9789527469323. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Edgar Rice Burroughs: Caspak 2: Ajan unohtamat ihmiset

Edgar Rice Burroughsin suosittu Caspak-sarja jatkuu! 

Bowen J. Tylerin isän henkilökohtainen sihteeri Thomas Billings kokosi etsintäpartion selvittämään outoon maailmaan kadonneen poikansa kohtaloa. Partio pääseekin ajan unohtamalle mantereelle, mutta retkikunnan johtajan Billingsin ajattelemattomuus johdattaa hänet eroon muusta joukosta. Kummallisen Caspakin päivät ja yöt olivat vaarallisia lukemattomine petoineen ja liskoineen.

Tarzanista ja Mars-kirjoista tuttu Edgar Rice Burroughs loi oudon esihistoriallisen Caspakin maailman, jonne hän sijoitti kolme teostaan. Ajan unohtamat ihmiset (1918) on näistä toinen; se jatkaa aiemmin ilmestyneen Ajan unohtaman mantereen tarinaa. Uusi suomennos on Reijo Vallan tekemä, joka on kirjoittanut teokseen myös lyhyen artikkelin Russ Manningin tekemästä sarjakuvaversiosta. 

Pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 9789527211793. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 e (plus postikulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa (esim. Booky.fi ja Adlibris).

Edgar Rice Burroughs: Ajan unohtama manner

"Tämä on viimeinen merkintä käsikirjoitukseeni. Kun tämä on kirjoitettu, olen lopussa. Vaikka saatan rukoilla, että se saavuttaa sivistyneen ihmisen tietoisuuden, niin ymmärrän hyvin, jos tämä jää ainoastaan minun silmieni luettavaksi, ja jos se saavuttaakin jonkun toisen, niin luultavasti se tapahtuu kannaltani aivan liian myöhään. Olen yksin suuren kallionkielekkeen huipulla ja katselen laajaa Tyyntä valtamerta. Vilpoinen tuuli etelästä puree luita myöten, vaikka samaan aikaan näen trooppisen Caspakin kaukana takanani ja edessäni valtavia jäävuoria Etelänapamantereelta."

Tarzanista ja Mars-kirjoista parhaiten tunnettu Edgar Rice Burroughs loi myös oudon esihistoriallisen Caspakin maailman, jonne hän sijoitti kolme teostaan. Ajan unohtama manner (1918) on näistä ensimmäinen. Uusi suomennos on Reijo Vallan käsialaa, aiempi ilmestyi vuonna 1925 ja on nykyään antikvaarinen harvinaisuus. Helmivyö julkaisee uusina suomennoksina koko Caspak-trilogian.

"Tarinassa on oma viehätyksensä. Yli vuosisata sitten kirjoitetussa kertomuksessa kaikki on paljon yksinkertaisempaa ja selkeämpää kuin nykyajassa. Kokonaisuuden yleinen pöhköys on aseistariisuvaa, ja muutenkin tarjolla on suhteellisen viihdyttävää seikkailufantasiaa kadonneelta ajalta." (Antti Oikarinen, Tähtivaeltaja)

Pehmeäkantinen, 186 s. Kansi Timo Ronkainen. ISBN 9789527211700. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa.