Hopeapisaroita: homoeroottisia tarinoita

Arvoituksellinen varusmies vetää tupakaveriaan puoleensa. Okkultistin ja hänen assistenttinsa erämaarituaali saa odottamattoman hekumallisia piirteitä. Yhteiskunnan romahtaminen vapauttaa mieskaksikon toteuttamaan salaisimpia halujaan.

Hopeapisaroita on Suomen ensimmäinen eroottisten novellien antologia, jossa kuvataan yksinomaan miesten välistä intohimoa. Kahteentoista tarinaan mahtuu laaja kirjo niin miehisyyden eri muotoja kuin genrejä realismista fantasiaankin. Mukana on erotiikan taitajina tunnettuja kirjailijoita, kuten Juha Jyrkäs, Artemis Kelosaari, S. Kola ja Juri Nummelin. Kirjan ovat toimittaneet homoeroottisella Omenatarha-romaanillaan mainetta kerännyt Kelosaari sekä Rimma Erkko.

Pehmeäkantinen, 392 s. Kannen kuva: Mimosa Tokka, kannen layout: J.T. Lindroos. ISBN 9789527211779. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. Artemis Kelosaaren Omenatarha Helmivyön sivuilla. 

Juha Jyrkäs: Yön tytti, hämärän neiti

"Vetäydyin hänestä viimein,
hiessä ja myös veressä.
Nainen katseli minua,
nuoli nesteet huuliltansa."

Yön tytti, hämärän neiti vie ikiaikaisen kalevalamitan nykypäivään, juuria unohtamatta. Merkillisissä runoissa unen logiikka sekoittuu kauhukuvien, eroottisten fantasioiden, muinaistarujen, salatieteiden ja muistojen eriskummalliseksi kudelmaksi. Runokokoelma esittelee myös kaksi uutta kalevalamittaista runotyyppiä, sataikon ja rahdun.

Juha Jyrkäs (s. 1981) on raumalaissyntyinen kirjailija-muusikko. Jyrkäs tuli toiseksi runolla "Yön tytti, hämärän neiti" Okkultismia ja erotiikkaa -runokilpailussa 2015. Yön tytti, hämärän neiti on runoilijan kuudes kirja.

Pehmeäkantinen, 84 s. ISBN 978-952-7211-48-9. Kannen kuva: Jenni Nisula, kannen suunnittelu: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 17,20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 14,10 € (plus postikulut).

Tekstinäyte (osa runosta "Willendorfin Venus"): 

Aamu nousi Euroopassa
ja yö vaihtui valkeaksi.
Kajossa oli tuo nainen,
jumalatar, alkulähde,
kantaäitimme rehevä,
synnyttäjä uuden kansan.

Rintansa olivat suuret,
miehen päitä mahtavemmat,
vittunsa himosta kiilsi,
elämistä se janosi.
Kasvojaan me nähneet emme;
ne ei olleet ihmiskasvot.
Kaikkeusvoimat niistä hehkui;
elämän ikuinen alku.

Heimon miehet uljahimmat
saatettiin emon etehen,
aina yksi kerrallansa,
toinen toisensa jälestä.

Imi maamo siemeniä
joi miehuutta yltäkyllin.
Mahti äijistä hävisi
jumalattaren sisälle.

Markus Jokikokko: Värit

Seksuaalisuutensa kanssa kamppaileva tytär, alkoholisoitunut äiti ja mielenterveysongelmista kärsivä isä. Värit on pornografinen kertomus mustasukkaisuudesta, keskiluokkaisen perheen hajoamisesta ja vinksahtaneesta rakkaudesta.

Markus Jokikokko on aiemmin kirjoittanut transsukupuolisuutta käsittelevän pienoisromaanin Haarautuva puu (2012).

Helmivyön eroottisen kirjallisuuden sarja 2. Pehmeäkantinen, 156 s. ISBN 978-952-7211-12-0. Kansi: J. T. Lindroos.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus toimituskulut), Booky.fi:n verkkokaupassa 16,80 € (ei toimituskuluja), Suomalaisen verkkokaupassa 18,95 € (ei toimituskuluja).

Tekstinäyte: 

”Olen biseksuaali”, naapuri myönsi aamulla.

”Kuka se punahiuksinen nainen oli, joka juoksi täältä kerran?”

”Se oli sellainen juttu. Erottiin aika tarkalleen juuri silloin.”

”Kerro lisää. Miten panitte?”

”En halua puhua siitä. Se oli kuluttavaa. Olin lintu häkissä. En jaksanut sitä mustasukkaisuutta enää. Lähdetään shoppailemaan. Saat valita minulle sellaiset vaatteet kuin haluat.”

Kävimme ostamassa hänelle tekonahkaleggingsit ja korkosaappaat. Takapuoli ja paksut jalat näyttivät niissä haluttavilta. Syödessämme kebabia pienessä ravintolassa en malttanut olla koskettelematta häntä pöydän alla.

”Kuulen aina saman naisen äänen pääni sisällä”, sanoin.

Hän nauroi. ”Olet hauska.”

”En vitsaile.”

”Lopeta! Tukehdun kohta ruokaan.”

Kotona sidoin hänen kätensä ranteista kiinni toisiinsa ja kiristin huivin silmille. Hyväilin hänen takapuoltaan uusissa housuissa. Riisuin niitä vain hieman.

”Satutinko?” kysyin jälkikäteen.

”Saat tehdä mitä vain ja milloin haluat.”

”Etkö menisi töihin?” naapuri kysyi.

Kolusin kirjoituspöydän laatikkoa ja löysin ryyppyputkeni aikana saamani vaaleanpunaisen käyntikortin.

Sensitive Films.

Soitin numeroon ja ilmoitin hakevani töitä. Minut pyydettiin firman toimistoon keskustaan. Rakennus oli matala nelikerroksinen pilvenpiirtäjien puristuksissa. Astuin pimeään huoneeseen, jonka takassa roihusi tuli. Pöydillä paloi kynttilöitä. Keskellä huonetta oli suurempi pöytä täynnä papereita. Paksuilla tummanvihreillä samettiverhoilla peitettyjen ikkunoiden luona seisoi kalju kalpea mies yllään kirkkaanpunainen pitkä ja kapea takki, jonka saumat ja napit olivat kullanväriset. Hän osoitti kädellään nojatuolia.

”Miksi haluat töihin?”

”Työt kiinnostavat.”

”Tämä ei ole tavallinen työ. Tiedätkö, millaisia elokuvia teemme? Olemme varsin rohkea elokuvayhtiö.”

”Haluan paikan.”

Tietysti pornoelokuvayhtiössä työskenteleminen kiinnosti.

”Eiköhän jotain järjesty.”

Lähtiessäni olin tyytyväinen. Saisin paikan aikuisviihdealalta.

Kadulla mies myi hodareita. Ostin yhden ja katselin ympärilleni. Vastapäinen talo oli autio, mutta joku katsoi minua sen laudoitetusta ikkunasta.