Pekka Tuliara: Preerian laulu. Kirjoituksia länkkäreistä

Pekka Tuliara oli armoitettu populaarikulttuurin tuntija, joka kirjoitti paljon länkkäreistä, niin elokuvista kuin sarjakuvistakin. 1980-luvulla toimintansa aloittanut Tuliara jakoi mielellään tietoa, jota ei tuolloin ollut helppo muutoin löytää. Nyt tuo tieto tuntuu uudestaan kadonneen, vaikka sitä olisi periaatteessa helpompi kaivaa esille kuin koskaan aiemmin.

Tuliaran teksteistä aukeaakin maailma, joka on ehkä peruuttamattomasti kadonnut: kinokorttelien maailma, jossa elokuvat merkitsevät jotain elämää suurempaa, mielikuvituksen vapaata leikkiä, joka innostaa lapsia tutkimaan maailmankaikkeutta. Tuliaran tekstejä leimaa lämmin nostalgia, joka tuntuu henkilökohtaiselta vuosikymmenten jälkeenkin.

Preerian lauluun on koottu Tuliaran länkkäriaiheisia kirjoituksia eri lehdistä, kuten Filmihullusta, Sarjainfosta ja Ruudinsavusta. Kirjan on toimittanut Ruudinsavu-lehden päätoimittaja Juri Nummelin, ja sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen on kirjoittanut siihen esipuheen, jossa hän esittelee Tuliaran hahmoa ja harrastuksia.

Pehmeäkantinen, 244 s. ISBN 9789527469767. Kannen kuva: Tarmo Koivisto, kannen asettelu: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Juhani Tolvanen: Pekka Tuliara –siinä vasta lännen mies

I Lännenelokuvat ja niiden näyttelijät

Preerian laulu (Ruudinsavu 3/2005)
B-lännenfilmit Suomessa 1930–1954 (Filmihullu 2/2009)
Kuka oli Tom Mix? (Ruudinsavu 1/2004)
John Waynen B-länkkärit (Ruudinsavu 3/2005—1/2006)
Joel McCrea – lännentähdistä vakuuttavin (Ruudinsavu 2/2004)
Jim Arness, tv-ruudun uskottavin sheriffi (Ruudinsavu 2 / vol. 7)
The Texan ja Rory Calhoun (Ruudinsavu 2 / vol. 7)
Rex Allen – Arizonan cowboy (Folk & Country 3/1982)
Buck Jones oli elokuvan ja todellisuuden sankari (Helsingin Sanomat 7.5.1983)
Uudisraivaajien pojat (Helsingin Sanomat 18.11.1983)
Muistakaa Alamo! (Filmihullu 3/2007)
Clint Eastwoodin varhainen länkkäri (Ruudinsavu 4 / vol. 6)
Bronco Billy — lännen nopein (Ruudinsavu 4 / vol. 6)

II Elokuvien sankarit sarjakuvissa

Villi länsi — elokuvan ja sarjakuvan kultakaivos (Sarjainfo 3/1987)
John Wayne sarjakuvasankarina (Sarjainfo 1/1980)
Seikkailusarjat vie Villiin länteen (Sarjainfo 16; 1978)
Tom Mix Seikkailusarjoissa (Sarjainfo 2/1977)
Tex Ritter ja Monte Hale sekä muut laulavat cowboytähdet (Sarjainfo 2/1977)
Hopalong Cassidy sarjakuvissa (Sarjainfo 2/1977)
Gunsmoke sarjakuvissa (Ruudinsavu 2 / vol. 7)

III Lännen hahmot ja sankarit

Cisco Kid – lännen herrasmies (kirjassa José Luis Salinas: Cisco Kid. Jalava 1984)
Yksinäinen ratsastaja valkokankaalla (Ruudinsavu 1 / vol. 8 )
Yksinäinen ratsastaja sarjakuvissa (Ruudinsavu 1 / vol. 8 )
Sarjafilmien ja tv-sarjojen Zorro (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Zorro sarjakuvissa (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Zorron kilpailijat ja kopiot (Ruudinsavu 4 / vol. 7)
Valkokankaan ja tv-ruudun nelijalkaiset seikkailijat sarjakuvissa (Sarjainfo 4/1981)

IV Villin lännen tekijät

Clarence E. Mulford ja legendaarinen mällinjauhaja Hopalong Cassidy (Ruudinsavu 4/2004; julkaistu myös teoksessa Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita, BTJ 2005)
Zane Greyn Villi länsi (Keräilijä 6/1984)
Piirtäjän vierailu Suomessa vuonna 1981: Morris ja Lucky Luke (Ruudinsavu 1 / vol. 8 

Juri Nummelin: Etäisten laaksojen kirjat: kirjoituksia lännenkirjallisuudesta

Lännenkirjallisuus on vakavaa kirjallisuutta, väittää Juri Nummelin Etäisten laaksojen kirjoissa, johon on koottu hänen westernejä koskevia tekstejään.

Etäisten laaksojen kirjojen rungon muodostaa kymmenen suomentamatonta lännenkirjallisuuden klassikkoa käsittelevää artikkelia. Niiden lisäksi Nummelin käsittelee muun muassa 1960- ja 1970-lukujen revisionistista lännenkirjallisuutta sekä länkkärien suomennoshistoriaa. Kirjan kolmannessa osiossa saadaan nippu amerikkalaista luontokirjallisuutta käsitteleviä tekstejä, joissa niin ikään liikutaan rajaseudulla. Nummelinin käsittelemiä kirjailijoita ovat muun muassa Hernan Diaz, E. L. Doctorow, Dorothy M. Johnson, Alan LeMay ja Larry McMurtry. Filmatisointien kautta Nummelin käsittelee myös lännenelokuvaa.

Etäisten laaksojen kirjoista muodostuu Suomessa liki tuntemattoman kirjallisuudenlajin historia, ja se tarjoaa kätevän lukulistan sille, joka haluaa tutustua laajemmin vakavaan, korkeakirjalliseen länkkäriin.

Pehmeäkantinen, 240 s. ISBN 9789527469590. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

***

Kirjan sisällysluettelo: 

Lukijalle 

I Historiaa ja ilmiöitä

Lännenkirjallisuuden lyhyt historia 

Nahkasukan väljähtänyt perintö 

Villi länsi ei ole koskaan ollut entisensä 

Kirjallisuuden antilänkkärit 

Suomennettu ja suomentamaton lännenkirjallisuus 

II Kirjailijaesittelyjä

Dorothy M. Johnson: The Man Who Shot Liberty Valance 

Harvey Fergusson: Grant of Kingdom 

Charles Neider: The Authentic Death of Hendry Jones 

Alan LeMay: The Searchers 

Max Evans: The Hi Lo Country 

Michael Ondaatje: The Collected Works of Billy the Kid 

Elmer Kelton: The Day the Cowboys Quit 

Larry McMurtry: Lonesome Dove 

Hernan Diaz: In the Distance 

Naiskirjailijoiden länkkärit 

Tom Lea: The Brave Bulls 

Brian Moore: Black Robe 

III Luontokirjallisuus

Luontokirjallisuuden ja yksinäisyyden klassikko 

Muirin kävelypäiväkirja 1860-luvulta 

Luonnonsuojelun etiikkaa lännen maisemissa 

Erämaa merkitsee kaikkea eikä mitään 

Naisten luontokirjallisuutta 1800- ja 1900-luvuilta 

Walkean miehen kosto ja muita vanhoja lännentarinoita

Walkean miehen kostoon on koottu neljä vanhaa lännentarinaa, jotka suomen kielen tutkija Ossi Kokko (1969-2019) oli löytänyt vanhoista digitoiduista lehdistä ja kirjoista ja toimittanut julkaistavaksi. Toimitetut versiot ilmestyivät alun perin Suomen Länkkäriseuran julkaisemissa erillisissä vihkoissa tai Ruudinsavu-lehdessä, nyt ne julkaistaan ensimmäistä kertaa kirjan kansien välissä.

Kirjan tarinat ovat Washington Irvingin Pokanoketin Filip ja Friedrich Gerstäckerin Kirous ja Walkean miehen kosto sekä Felix Lillan Viimeinen algonquini. Kirja esittelee vanhinta lännenkirjallisuuden perintöä sekä 1800-luvun suomennosten kieltä. Teoksessa on mukana Juri Nummelinin esipuhe.

Samaan aikaan ilmestyy Juri Nummelinin toimittama vanhojen lännentarinoiden valikoima, Punasydän.

Pehmeäkantinen, 184 s. ISBN 9789527211762. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Punasydän ja muita vanhoja länkkäreitä

Punasydän sisältää viisi pitkää 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kirjoitettua länkkäritarinaa. Andrea Fogowitzin, Emil von Nordin ja nimimerkki P. B. St:n novellien lisäksi kirjassa on santee-intiaani Charles Eastmanin kertomus lapsuudestaan sekä suomalaisen O. E. Joutsenen kirjoittamia mukaelmia legendaarisen Buffalo Billin väitetyistä urotöistä. Kirja tarjoaa nostalgista luettavaa intiaanikirjojen ystäville, mutta se kertoo myös suomennoskirjallisuuden historiasta. Samalla se osoittaa, että länkkäri on oleellisesti eurooppalainen lajityyppi.

Kirjan on toimittanut tietokirjailija Juri Nummelin, joka suhtautuu lännenkirjallisuuteen vakavasti. Samaan aikaan Helmivyöltä ilmestyy myös Ossi Kokon toimittama valikoima vanhaa lännenkirjallisuutta, Walkean miehen kosto.

Pehmeäkantinen, 196 s. ISBN 9789527211823. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Juri Nummelin: Viidestilaukeavat

Viidestilaukeavat esittelee amerikkalaisia lännenkirjailijoita, joilta on suomeksi julkaistu novelleja eri lukemistolehdissä, kuten Seikkailujen Maailmassa. Kirjassa esitellään yli sata kirjailijaa, ja joukossa on useita pienen klassikon asemaan nousseita kuten Cliff Farrell ja Noel Loomis.

Viidestilaukeavat on kätevä tietoteos lännenkirjallisuuden historiasta kiinnostuneille, mutta myös nostalginen nojatuolimatka aikaan, joka ei enää palaa. Teos kertoo samalla, että kioskilänkkäritkin ovat olleet monimuotoisempia kuin yleensä on ajateltu.

Teos on täydennetty ja korjattu laitos alun perin vuonna 2004 pienenä painoksena ilmestyneestä kirjasta sekä jatkoa Nummelinin samana vuonna ilmestyneelle teokselle Kuudestilaukeavat, joka esittelee laajemmin amerikkalaisia lännenkirjailijoita.
Viidestilaukeavat on kelpo lisä Nummelinin vanhaa populaarikulttuuria esitteleviin ja analysoiviin teoksiin. 

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen populaarikirjallisuuden historioitsija, joka suhtautuu länkkäreihin vakavasti.

Pehmeäkantinen, 164 s. ISBN 9789527211649. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 14,90 €, Booky.fin verkkokaupassa 18,50 €, Adlibriksen verkkokaupassa 17,90 €, Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 17,95 €. 

Tekstinäyte: 

Vingie E. Roe

Vingie Eve Roe (1879–1958) aloitti uransa jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina kirjoittamalla mm. Munsey’s- ja All-Story -lehtiin. Kansasissa syntynyt ja Oklahomassa kasvanut Roe kirjoitti niin romanttisia novelleja kuin lännenjuttujakin. Roen ura jatkui vielä ainakin 1930-luvun lopulla, jolloin hän kirjoitti mm. Liberty Magazineen. Roe kirjoitti myös useita romaaneja, joista osa sijoittui Villiin länteen, kuten Black Belle Rides the Uplands (1939). Roe oli harvoja naiskirjoittajia, jotka erikoistuivat lännentarinoihin. Roe itse sanoi, että hän kirjoitti puhdashenkisiä tarinoita, mutta myöhemmin on sanottu, että hänen teoksissaan on feminististä otetta. 

Roen tarinoista tehtiin mykkäkaudella yhdeksän elokuvaa, joista kiinnostavimmalta vaikuttaa nyttemmin kadonneeksi uskottu The Crimson Challenge (1922). Siinä on arveltu olevan elokuvahistorian ensimmäinen naispuolinen pyssysankari. Sen Roe itse käsikirjoitti yhdessä toisen naiskirjoittajan, Beulah Marie Dixin kanssa. 

Roelta on käännetty yksi nykyaikaan sijoittuva lännennovelli. ”Myrskytuulessa” sukutila on selvitystilassa, mutta päähenkilö, nuori Judelle Stanton ei suostu luopumaan otsikon hevosestaan. Lopussa kuvaan astuu muutama gangsterikin. Kolmen sivun tarina on hiukan sekava, ehkä suomennettaessa lyhennetty. 

Lännennovelli: 

Myrskytuuli, Jännityslukemisto – Seikkailukertomuksia 41/1960.

Tapani Bagge: Rikoksen poluilla - ja muillakin

Yli sadan kirjan mies Tapani Bagge julkaisi neljä vuotta sitten ensimmäisen artikkelikokoelmansa Vaaran viehätys. Rikoksen poluilla – ja muillakin on sille jatkoa. Uudenkin kirjan jutut käsittelevät kirjallisuutta, televisiota ja elokuvaa, näkökulmana kirjoittajat. Aluksi liikutaan rikoksen poluilla, minkä jälkeen karautetaan Villiin länteen. Humoristien ja satiirikkojen kautta päästään osioon Elämä ja historia, joka sisältää sattumuksia ja muistelmia Baggen monipuolisen uran varrelta sekä kertoo hänen kirjojensa taustaa ja syntytarinaa.

Kirjan sisällysluettelo löytyy Baggen blogista täältä.

Pehmeäkantinen, 288 s. ISBN 978-952-7211-50-2. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus toimituskulut), Booky.fin verkkokaupassa 23,40 € (ei toimituskuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 23,30 € (plus toimituskulut), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 27,95 € (plus toimituskulut).

Tekstinäyte kirjan ensimmäisestä artikkelista: 

Yrjö Halme, Lauri Virta, Jaakko Riutta, Uppercut, Iso-Karhu

Yrjö Halme (1894-1978) on suomalaisen viihdekirjallisuuden ja -lehdistön suuri tuntematon. Lauri Virran nimellä hän julkaisi aikaansa edellä olleen realistisen rikosromaanin 24 tuntia, vauhdikkaita seikkailuromaaneja ja romantiikkaa. Jaakko Riutan nimellä tuli yksi seikkailuromaani. Omalla nimellään Halme kirjoitti vakavan esikoisromaanin, urheiluromaanin ja -tarinoita sekä kymmeniä urheilukirjoja. Uppercutina syntyi tuhansia urheilupakinoita, Iso-Karhuna vitsikirja. Lisäksi hän toimitti vuosikymmenien ajan Ilmarisen lukemistolehtiä.

Yrjö Halme syntyi Yrjö Rafael Eliassonina, mutta helsinkiläinen muurarinperhe suomalaisti sukunimensä 1905. Tärkeä tekijä Yrjön nuoruudessa oli kuusi vuotta vanhempi isoveli Juho, josta tuli Suomen mestari kolmiloikassa, pituushypyssä, keihäänheitossa ja viisiottelussa. Lontoon olympialaisissa 1908 Juho sijoittui keihäänheitossa kuudenneksi, Tukholmassa 1912 neljänneksi. Hän perusti Helsingin Kisa-Veikot 21-vuotiaana 1909.
Jo edellisenä vuonna Juho Halme oli perustanut Urheilijain Kustannus Oy:n, joka osti 1912 Suomen Urheilulehden. Seuraavana vuonna Halmeen veljekset alkoivat julkaista jokavuotista Urheilukalenteri-kirjaa, josta tuli suurmenestys. Se jatkoi ilmestymistään vuoteen 1951 saakka. Juho perusti myös urheilutarvikeliikkeen.
Juho Halmeen tie katkesi sisällissodan alussa 1. helmikuuta 1918. Punaiset teloittivat hänet ampumalla silloisen Nikolainkirkon portailla.
Syksyllä 1918 Suomen Urheilulehti jouduttiin myymään Otavalle. Yrjö Halme siirtyi Otavan palvelukseen ja jatkoi talossa aina vuoteen 1927 saakka. Silloin hänestä tuli Ilmarinen Oy:n toimitusjohtaja.
Yrjö Halme oli veljensä tavoin urheilun työmyyrä ja ideanikkari. Antwerpenin kisoista 1920 syntyi Suomen ensimmäinen olympiakirja ja kaksista seuraavista omansa. Hän oli pitkään Helsingin Sanomien sivutoiminen urheilutoimittaja, välillä Uuden Suomen.
Ilmarisen lehtien toimittajana Halmeella oli tiukat vaatimukset: juttujen piti olla jännittäviä, hyvällä normaaliproosalla kirjoitettuja, edetä vauhdikkaasti ja loppua yllättävästi. Hänen omat tarinansa täyttivät nämä vaatimukset alusta lähtien.
Esikoisromaani Korkea kohtalo ilmestyi 1918. Se on osin omaelämäkerrallinen. Päähenkilönä on nuorimies Espeli, joka asuu laitakaupungilla muurari-isänsä ja isoveljensä Nyyrin kanssa. Nyyrin kanssa hän käy myös kirjapainossa töissä. Espeli unelmoi kirjapainon Marjetasta muttei rohkene puhutella tyttöä.
Levoton isoveli lähtee merille. Espeli lähtee kirjapainosta kustantamoon ja kohoaa siellä nopeasti juoksupojasta konttoripäälliköksi. Lopulta hän kerää rohkeutensa ja pyytää saada saattaa Marjettaa töistä kotiin. Pian ollaan rakentamassa omaa taloa maalle.
Kirjan jälkimmäinen osa tapahtuu neljä vuotta myöhemmin. Veli palaa meriltä, ja veljekset alkavat toimia suojeluskunnan tehtävissä. Sota koituu molempien kohtaloksi.
Kirja on mainiota ajankuvaa ja paikoin jännittäväkin. Punaiset nähdään venäläisten harhaanjohtamina ja viimein ”eläiminä”. Rakkaustarina ja päähenkilö ovat puhtaan ihanteellisia, mutta Nyyrissä on sentään rosoakin.

Pekka Hakala: Härmäläistä dynamiittia: kaksi FinnWest-klassikkoa

Juho Helapää on Wild Finn, Härmän häjy Villissä lännessä, Antti-muulin kanssa Amerikkaa pitkin poikin koluava köyhien ja syrjittyjen puolustaja, jonka kauhavalainen ei tupessa ruostu!

Härmäläistä dynamiittia kokoaa samojen kansien sisään kaksi tunnetun toimittajan Pekka Hakalan kirjoittamaa FinnWest-juttua 1980-luvun lopulta. Nimitarinan lisäksi kirjassa nähdään kertomus "Vaeltava vainaja". Tarinoissa Juho Helapää joutuu selkkauksiin kierojen intiaaniasiamiesten, korruptoituneiden ratsuväen upseerien ja öykkäröivien viskitehtailijoiden kanssa. Tästä ei Villin lännen nostalgia parane!

Kirjassa on myös suomalaisen lännenkirjallisuuden tuntijan Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 233 s. ISBN 978-952-7211-39-7. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 19,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,20 € (plus postikulut).

Tekstinäyte tarinasta "Vaeltaja vainaja": 

Ensimmäinen Iuku 

Kaaponpojan kalansaalis

Sumuinen iltapäivä nielaisi longhorn-lehmän hermostuneen mylvinän ja latisti sen ääneksi muiden joukossa. Yksinäinen lokki kirkaisi silloin tällöin, laiturin lankut kumahtelivat askelten alla ja kiinnitystouvien yksitoikkoista narinaa säesti miesten satunnainen kiroilu.
Juho sulki silmänsä ja kuvitteli seisovansa laivan kannella. Se tuntui niin todelliselta, että hän joutui hetken kuluttua avamaan silmänsä varmistuakseen siitä, että hän oli yhä laiturilla. 
Meri oli Juholle pettymys. Liki kuukauden kestäneen karjanajon aikana hän oli usein ajatellut merta sellaisena kuin hän muisti nämä Meksikonlahden Texasin puoleiset rannikot. Loputtomia hiekkarantoja, vihreitä maininkeja, pitkiä puulaitureita penkkeineen ja kaiteineen, kauas vuoroveden ulottumattomiin vedettyjä kalastajaveneitä. Nyt hänen edessään oli matala laguuni, jonka seisova vesi löyhkäsi ja johon kapea joki työnsi aina vain lisää liejua. Reilun puolen mailin päässä kohoavaa kannasta oli paikoin korotettu aallonmurtajalla. Kanava puhkaisi kannaksen viistosti, eikä se näkynyt laivarantaan. Merestä ei tuntunut edes hajua.
Juho oli lähtenyt Little Big Gulchista vajaa kuukausi sitten osallistuakseen karjanajoon. Matkalla laumasta oli erotettu muutamankymmenen kantturan joukko, joka piti laivata täällä Chilamatessa johonkin eteläiseen siirtokuntaan matkaavaan alukseen. Juho oli ottanut tehtävän mielellään hoitaakseen, varsinkin kun oli saanut avukseen neljä kokenutta karjapaimenta.
Sumussa tihkuava sade kasteli Juhon sätkän ja päästi tervan tihkumaan paperin lävitse. Juho pudotti tumpin laiturille ja hieroi sen murskaksi saappaankärjellään. Laivan kannella seisova karjamies kiskoi lassollaan lankuilla harovaa lehmää. Elukka laski eturaajansa varovasti kansilaudoitukselle. Takasorkat lipsuivat kuraisilla lankuilla, ja utareet läiskähtivät reelinkiä vasten. Pelästynyt eläin heilautti ahterinsa nopeasti laidan ylitse laivaan ja lassoa kiskonut mies lennähti selälleen märälle kannelle. Kirouksen sijasta Juho kuuli väsyneen hihkaisun.
– Se oli viimeinen!
Juho tunsi hartialihastensa nytkähtaväil samalla tavalla kuin joskus iltaisin juuri ennen unen tuloa. Urakka oli ohitse.
– Kuitatkaa tuohon ja tulkaa noutamaan rahat toimistosta.
Mumina kuului punapartaiselle ukolle, joka oli esittäytynyt laivan kapteeniksi. Nimestä Juho ei ollut saanut selvää. Äijä oli lyllertänyt laiturille Juhon huomaamatta ja työnsi ny jotakin paperia pitkän suomalaisen nenän alle.
Juho vilkaisi asiakirjaa, otti kapteenin ojentaman mustekynän ja kirjoitti luovutuskirjeen "puolesta, Juho Kaaponpoika Helapää". Muste levisi hieman kostealla paperilla.
Punapartainen ukko tuijotti hetken unelmoivasti kolmimastoista alustaan ja antoi sitten katseensa lipua Iaguunin ylitse. Ahavoitunut otsanahka kurtistui hieman.
– Helvetin hiekkasärkät, äijä jupisi. – Ne ovat joka kerta eri paikassa.
– Käyttekö täällä useinkin?
Kapteeni otti Juhon ojentaman paperin ja katsoi häntä niin kuin olisi ensimmäistä kertaa nähnyt vaalean miehen.
– No eipä voi sanoa.
Juho ajatteli siirtokuntaa, johon kapteeni aikoi laivata karjan. Uutteria ja innostuneita uudisasukkaita jossakin Meksikon ja Panaman välissä. Hänet valtasi äkillinen mieliteko hypätä laivaan ja jättää tämä ummehtunut maa taakseen.
Vaimea hirnahdus katkaisi Juhon mietteet. Antti-muuli siirteli levottomasti jalkojaan laiturin  päässä laivakonttorin edustalla. Sen surumieliset silmät tapittivat odottavasti isäntäänsä.
– Ottaisitteko muulin alukselle? Juho kuuli kysyvänsä.
Kapteeni hymähti huvittuneesti.
– Siellä, mihin me olemme menossa, muuli olisi paras lyödä pikimiten lihoiksi. Kanoottia te siellä tarvitsisitte.
Juho nyökkäsi hajamielisesti ja lähti astelemaan konttoria kohti kapteeni perässään. Viikon kuluttua hän ja Antti olisivat jo kotona Little Big Gulchissa.