Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas: fantasia- ja muita tarinoita

 

Zacharias Topelius tunnetaan Suomen satusetänä, ja monet hänen muistetuimmista saduistaan ovat herttaisia ja opettavaisia. Hän kirjoitti kuitenkin muutakin, ja hänet voi nähdä myös yhtenä ensimmäisistä suomalaisista fantasiakirjailijoista, joka kehitti lajityyppiä eteenpäin systemaattisesti.

Ikuiseen ylioppilaaseen on koottu pieni valikoima Topeliuksen fantasiatarinoita, joissa näkyvät kansansatujen ja H. C. Andersenin vaikutteet. Mukana on myös kolme kauhunovellia, joiden saatavuus painettuna on ollut pitkään vaikea. Kirjassa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 156 s. ISBN 9789527469897. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Ikuinen ylioppilas (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Toholampi (1850; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Pienkeittäjä, joka aina nousi ylimmäiseksi (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Ninive (1870; Lukemisia lapsille 4, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Turun linnan tonttu-ukko (1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Aallottaren jäljet (1858; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Sampo Lappalainen (1866; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)

Kari Nenonen: Ikuinen valtakunta / Niin musta kuin multa

Ikuinen valtakunta / Niin musta kuin multa kokoaa samoihin kansiin kaksi legendaarisen Kari Nenosen kauhupokkaria, jotka ovat aiemmin ilmestyneet vain Hämärän rajoilla -sarjassa ilman tekijän nimeä. Ikuinen valtakunta sijoittuu natsi-Saksan okkultististen puuhailujen pariin, ja siinä tuiki tavanomainen ATK-insinööri törmää salaperäisesti Suomeen ilmestyvään naiseen, joka ei tunnu tietävän nykymaailmasta mitään. Niin musta kuin multa kertoo Kyllikki Saaren murhaa muistuttavasta tapauksesta, josta nykyajassa elävä nuori nainen alkaa nähdä painajaisia osallistuttuaan hypnoosikokeisiin.

Kirjassa on mukana myös kaksi Nenosen kauhunovellia, "Ravintola" ja "Oppipoika", ja teoksen avaa suomalaista kauhua tutkineen Juri Nummelinin asiantunteva esipuhe.

Pehmeäkantinen, 200 s. ISBN 9789527469521. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Larin-Kyösti: Paholaisen soitto ja muita fantastisia novelleja

Larin-Kyösti (1873-1948) tunnetaan parhaiten laulullisista ja kertovista runoistaan, mutta hänellä oli myös rikas ja omaperäinen proosatuotanto. Paholaisen soittoon on kerätty Larin-Kyöstin eri novellikokoelmista tarinoita, joissa on fantasiaa, leikittelyä, sadun ja taian tunnelmaa. Osa tarinoista on jopa suoranaista kauhua, vaikka ei koskaan kovin pelottavaa. 

Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän avaa Larin-Kyöstin tuotannon fantastisia vivahteita. Erkki Kiviniemi kirjoittaa siitä Kulttuuritoimituksessa näin: "Monet Paholaisen soitto -kokoelman kertomukset ovat kekseliäitä, vanhahtavasta kielestään huolimatta sujuvasti seurattavia. Vahvoja ovat esimerkiksi Metsän henki, Pyhäsaaren tarina, Laulajan uni ja Sillanlakaisijat. (...) Kirjan toimittaminen ja julkaiseminen on kulttuuriteko."

Pehmeäkantinen, 262 s. ISBN 9789527469200. Kansi J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Larin-Kyöstin omaperäinen fantasiakirjallisuus

Kuolema vaeltamassa (teoksesta Kellastuneita lehtiä, Weilin 1903)

Keira ja Svakko (teoksesta Leipä ja laulu, Otava 1905)

Paholaisen soitto (Leipä ja laulu)

Pyhäsaaren tarina (Leipä ja laulu)

Inehmo ja sammal (Leipä ja laulu)

Inkeri ja Yrjänäritari (Leipä ja laulu)

Ahasveruksen lepopäivä (Leipä ja laulu)

Metsän henki (Leipä ja laulu)

Hiirenkesyttäjän kosto (teoksesta Joulu-yön tarina, Fundament 1918)

Juoksa Joikuja (Joulu-yön tarina)

Joulu-yön tarina (Joulu-yön tarina)

Laulajan uni (teoksesta Oli kerran, Karisto 1911)

Kiduttajat (Oli kerran)

Matti Kierosilmä (Oli kerran)

Ainaisen auringon etsijä (Joulu-yön tarina)

Noiduttu tornikello (Joulu-yön tarina)

Vanhankartanon tarina (Joulu-yön tarina)

Alju (Joulu-yön tarina)

Indialainen legenda (Oli kerran)

Kuoleman näky (teoksesta Juvenilia, Otava 1927)

Sillanlakaisijat (teoksesta Katupeilin takana, Karisto 1910)

Boris Hurtta: Haamulinnan herra

Aavelaivoja, helvetinkoiria, hulluja tohtoreita, kaulojen katkomista, unohdettuja divareita... kaikkea tätä löytyy Haamulinnan herrasta!

Haamulinnan herra on kunnianosoitus turkulaisen kauhukirjailijan ja keräilijän Boris Hurtan työlle. Kirjaan on koottu Hurtan Portti-lehteen kirjoittamat artikkelit ja kolumnit suomalaisesta kauhu- ja fantasiakirjallisuudesta. Teksteissä Hurtta käsittelee Tulenkantajien runoutta, suomalaista paleofiktiota, Sinuhe-jäljitelmiä, Arvi Pohjanpään ja Heikki Toppilan kaltaisia synkeitä kirjailijoita ja ennen kaikkea bibliofiilisia harvinaisuuksia. Haamulinnan herra tarjoaa paljon tietoa unohdetusta suomalaisesta kirjallisuudesta, mutta myös uusia näkökulmia tuttuihin tekijöihin, kuten Mika Waltariin.

Teoksen on toimittanut Juri Nummelin, ja Hurtan pitkäaikainen keräilijäystävä Harri Haarikko on kirjoittanut siihen alkusanat.

Pehmeäkantinen, 328 sivua. ISBN 9789527469323. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Timo Surkka: Luhistunut maailma: 15 luonnonvastaista kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa

Nyt voit itkeä ja nauraa!

Lasisilmiä, alastonmalleja, lahkolaisia, merimakkaroita, mystistä menoa Stockmannin tavaratalossa, totuus Turun puukotuksesta... Luhistunut maailma sisältää Timo Surkan 15 uutta kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa, kieroa ja mustaa huumoria unohtamatta. 

Timo Surkka (s. 1966) on viimeisiä oikeita kioskikirjailijoita, Jerry Cottonia ja Asko Kukkosen seikkailuja työstänyt tekstinikkari, joka on kirjoittanut paljon myös SinäMinään ja Reginaan sekä Tampereen Science Fiction -seuran Portti-lehteen. Surkka on kirjoittanut noin 80 Jerry Cottonia ja 24 kappaletta Asko Kukkosen seikkailuja.

Pehmeäkantinen. 184 s. ISBN 9789527469255. Kansi: Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 e (plus postikulut), saatavana myös muista verkkokaupoista. 

Tekstinäyte novellista "Spede tulee uniin": 

- Olette ollut kovin hiljaa koko matkan ajan, vierustoveri mainitsi.

- Ei ole mikään maailman paras olo.

- Onko lentopelko? tämä vanhemmanpuoleinen naishenkilö kysyi.

- Ei. Itse asiassa vuoristotauti.

Kielenkääntäjä Suhonen palasi Finnairin lennolla kohti Suomea ja oli huonovointinen. Mies hieroi siilitukkaansa ja puristi oksennuspussia rintaansa vasten.

Hän ei ollut käynyt ulkomailla ammattinsa vaan harrastuksensa vuoksi. Suhonen oli survival-mies, tottunut Saharan aavikoihin ja Amazonin viidakoihin. Hän toki piti tavanomaisista turistien suosimista nähtävyyksistä ja vetonauloista, mutta eniten hän tykkäsi livetä oppaan vetämistä ryhmistä ja lähteä kulkemaan omia polkuja.

Käännöstöistä saatuja palkkioitaan hän säästi aina seuraavaa matkaa varten.

Nyt hän oli kiipeillyt Himalajalla ja palasi takaisin maitojunalla, koska hänelle oli iskenyt hapenpuutteesta johtunut vuoristotauti.

Oireet alkavat viimeistään 36 tunnin kuluttua vuorelle nousemisesta, ja ainoa hoitomuoto on palata alemmas, mutta joskus käytetään jopa painekammiota. Deksametasoni helpotti turvotusta ja hän oli kokeillut myös sildenafiilia eli Viagraa, koska sen on havaittu auttavan vuoristotautiin.

Lennolla takaisin Suomeen hän oli ottanut vähän rauhoittavaa luonnontuotetta. Ihan vähän, sellaiset kuusi tuplaviskiä.

- Kurja elokuvatarjonta, muori Suhosen vieressä manaili.

Hän oli tämän tästä käyttänyt selkänojan viihdekeskusta.

- Harmin paikka.

- Tiedätkö, minkä nyt haluaisin katsoa?

- En kyllä ikinä arvaa.

- Speden rautakauppasketsin.

Suhonen naurahti.

- Mistä moinen fiksaatio?

- Spede on paras.

- Minä en koskaan siitä kauheasti tykännyt, Suhonen sanoi ja sai osakseen vihaisen mulkaisun.

Kosti Koskinen: Ihmeellinen kuherruskuukausi

Kosti Koskisen Ihmeellinen kuherruskuukausi on suomalaisen kirjallisuuden oudoimpia ilmestyksiä. Se on nimestään huolimatta täysiverinen kauhukirja, jonka viisi pitkää novellia tarjoilevat asioita, joita ei yleensä odota suomalaisesta kirjallisuudesta tapaavansa: saatananpalvontaa, fetisismiä, eläimeksi pukeutumista, huumausaineita, kaksoisolentoja. Surrealistiset novellit puhuttelevat lukijaa liki sadan vuoden takaakin, ja Koskinen paljastuu yhdeksi suomalaisen kauhun omaperäisimmistä tekijöistä.

Ihmeellinen kuherruskuukausi ilmestyi vuonna 1930 ja jäi tekijänsä, raumalaisen kuvataiteilijan ainoaksi kirjaksi. Täysin unohdettu kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan, ja mukana ovat myös Koskisen 1920-luvulla eri lehdissä julkaisemat kauhu- ja jännitysnovellit.

Kosti Koskinen (1905-1983) oli raumalainen kuvataiteilija, joka tunnettiin rohkeasta värien käytöstään. Hänen tuotannossaan on vaikutteita 1900-luvun alun modernistisista taidesuuntauksista. Ihmeellinen kuherruskuukausi oli novelleja ja arvosteluja tehneen Koskinen ainoa kirjallinen julkaisu. Kirjassa on suomalaista kauhukirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Otteita arvosteluista: 

"Koskisen runollissävytteinen surrealismi on omintakeista (...). Koskinen on turvautunut realismiin, osin huimaan alintajuntansa tarjoamaan mielikuvitukselliseen aineistoon, ja yhdistellyt ne surrealistisiksi, osin myös varsin absurdeiksi paketeiksi. (...) Hieno ja arvokas kokoelma (joka) antaa arvokkaan lisään suomalaisen kauhun ja pulpkirjallisuuden historiaan. Suosittelen kirjan tutkimista kaikille genren harrastajille." (Harri Kumpulainen, Portti)

"Hulluus, hulluttelu, todellisuuspako ja mielikuvituksen vapaus vievät tarinoita eteenpäin." (Satu Henttonen, Ruumiin kulttuuri)

"Neljään pitkään novelliin jaettu teos sekä sitä laajentavat viisi lyhyttä kertomusta piirtävät Koskisen mielenmaisemasta monimutkaisen kuvan, joka kuitenkin verrattain helpolla upottaa lukijan pyörteisiinsä. Hahmojen toiminnassa, tarinoiden asetelmissa ja sisäisessä maailmassa on rippeitä todellisuuden logiikasta, sekä piirteitä mielialoista, joita voisi nimittää erityisen suomalaisiksi. Tarinoiden miljööt ja tunnelmat menevät silti omia menojaan – kuin niiden odotettaisiinkin noudattelevan jotain täysin itsenäistä, muusta maailmasta itsenäistynyttä rakennetta. (...) Koskinen "olisi löytänyt oivallisia hengenheimolaisia vaikkapa Dalísta, Burroughsista, Lynchistä ja Waitsista." (Aleksi Leskinen, Kulttuuritoimitus 24.5.2021)

Pehmeäkantinen, 260 sivua, ISBN 9789527211694. Kansi Susanna Liikala. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (ja toimituskulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte Juri Nummelinin esipuheesta: 

Joku voi kysyä, miten kirja, jonka nimi on Ihmeellinen kuherruskuukausi, voi olla kauhukirja. Sehän kuulostaa joltain romanttiselta komedialta, jossa kieriskellään ladossa tai matkustellaan viattomasti Päijänteellä. Kirja ei edes näytä kauhulta tai edes jännitykseltä, sillä kannessa on pienellä painettu maisemakuva, eikä kirjalla ole selventävää alaotsikkoa tyyliin "jännityskertomuksia" tai "kauhunovelleja". Kirjassa ei myöskään ole takakansitekstiä, mutta eivät ne kovin yleisiä 1930-luvun alussa muutenkaan olleet. 

Koskisen teos oli jäänyt yli 70 vuodeksi limboon, eikä sitä mainita esimerkiksi Simo Sjöblomin mittavassa dekkaribibliografiassa, johon muutoin on listattu kaikki suomeksi ilmestyneet kauhuteokset. Koskisen matka pois unohduksesta alkoi, kun turkulainen kauhukirjailija ja keräilijä Boris Hurtta piruuttaan osti Koskisen novellikokoelman ja alkoi lukea sitä. Hurtta on kuvaillut tapahtumaa suurin piirtein näin: "Aloin lukea sitä unikirjana, mutta jo eka lause paljasti, että tämähän on jumankauta kauhua!" 

Hurtan Portti-lehteen vuonna 2007 kirjoittama artikkeli "Kosti Koskinen murtaa ajan kahleet" oli ensimmäinen kerta, kun Ihmeellinen kuherruskuukausi tuotiin julkisuuteen. Aikanaan siitä ei julkaistu tiettävästi yhtään arvostelua, ja sen mainitsi mahdollisesti vain Arvosteleva kirjaluettelo, jonka lyhyiden tekstien perusteella teoksia ostettiin kirjastoihin. Jo tuolloin Onni Tolvanen huomasi, että kirjan otsikko on epäonnistunut ja harhaanjohtava. Tolvasen mukaan Koskisen novellit ovat "aivan erikoisia" ja ne "kahlitsevat lukijan mieltä voimakkaasti". 

Näin voi todellakin sanoa. Koskinen on 1920- ja 1930-lukujen kauhukirjailijoistamme ehkä omaperäisin, eikä hän pysähtynyt perinteisiin kauhutehoihin. Ihmeellisen kuherruskuukauden ideat tuntuvat edelleen omaperäisiltä ja tuoreilta, varsinkin kirjan päättävässä niminovellissa. Teos ei muistuta mitään muuta suomalaista kauhukirjaa. 

Johan Aulén: Kummitus-juttuja

Johan Aulénin ruotsista suomentama Todellisesti, ja luonnollisella tavalla selitettyjä Kummitus-juttuja, kerroiltut tonttujen ja kummitusten uskomisen estäämiseksi (1862) on ensimmäisiä suomeksi ilmestyneitä kauhutarinoita, jossa kummituksille ja muille olennoille annetaan tosin luonnolliset selitykset.

Kummitus-juttuja on todellinen harvinaisuus: julkisista kirjastoista sitä on vain Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, eikä sitä ole koskaan digitoitu. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa taustoitetaan Aulénin teosta. Muista myös Helmivyön aiempi kummituskirja, Jaakko Juteinin Kummituksia! Yhdessä teokset muodostavat Suomi-kauhun kivijalan. 

Johan Aulén (1837-1906) oli lennätinvirkailija ja suomentaja, joka työskenteli myös Sanomia Turusta -lehden palveluksessa. Hän käänsi parikymmentä kirjaa, lähinnä elämäntaito- ja muita oppaita. 1870-luvulla hän vaihtoi nimekseen Juho Jäykkä.

ISBN 978-952-7211-57-1. Pehmeäkantinen, 78 s. Kansi Haron Walliander alkuperäisen nimiösivun perusteella. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 17,10 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 12,10 € (plus postikulut). 

Uuno Kailas: Hauta meren alla: kauhunovelleja ja -runoja

Runoilija Uuno Kailasta ei useinkaan ajatella kauhukirjailijana, vaikka hänen tuotantonsa synkeys ja usein kammottavat aiheet myönnetään ja tunnustetaan. Kailas tunsi kuitenkin ulkomaista kauhukirjallisuutta, ja hänen novelleissaan ja runoissaan on useita vahvoja kauhuaiheita. Usein Kailaan teksteissä on kyse psykologisista kauhuista, ihmismielen omista hirviöistä.

Hauta meren alla -kirjassa julkaistaan neljä Kailaan novellia, jotka täyttävät kauhukirjallisuuden määritelmän, toisin sanoen "Savun varjo", "Mitä he tekivät minulle neljäsataa vuotta sitten -?", "Kuollut veli" ja "Äiti". Mukana on myös sikermä runoja, joita ei paatuneinkaan sielu pysty lukemaan tuntematta pelon ja inhon kouristavan sydäntään. Osa runoista on Kailaan tunnetuimpia kuten "Uni" ja "Talo", mutta teoksessa on myös joitain harvemmin julkaistuja. Kirjaan on asiantuntevan esipuheen kirjoittanut Juri Nummelin.

Uuno Kailas (1901-1933) oli tunnetuimpia 1920- ja 1930-lukujen suomalaisia runoilijoita, tulenkantajiin kuulunut ekspressionisti, synkkien sävyjen tulkki ja taitava riimittelijä.

Pehmeäkantinen, 82 s. ISBN 978-952-7211-46-5. Kannen kuva: Henri Joela, kannen suunnittelu: JT Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,60 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,80 € (plus postikulut).

Aleksis Kivi: Kauhukertomukset

Suomalaisen kauhukirjallisuuden historia alkaa 1800-luvun alusta ja Jaakko Juteinin Kummituksista. Vuosisadan puolivälin jälkeen suomalaiset kirjailijat ottivat vaikutteita kansantarinoista erilaisiin kauhukertomuksiin. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) on useita tarinaan upotettuja kertomuksia, joista osa on selvää kauhua. Tarinoita kertoo kirjasivistystä arvostava pohtivainen Aapo, jonka mielestä veljesten tulisi asettua aloilleen ja mennä naimisiin.

Tähän kirjaan on koottu Aapon kertomuksista neljä kauhujuttua, tunnetuimpana vampyyrikertomus "Tarina kalveasta immestä", mutta yhtä kammottava on "Tarina linnanherrasta", jylhiin goottilaisiin tehoihin yltävä kertomus despoottisesta isännästä. Mukana on myös Kiven yksittäisenä tarinana ilmestynyt "Vuoripeikot".

Kirjassa on suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa tutkineen Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 39 s. ISBN 978-952-7211-45-8. Kansi: Haron Walliander Axel Gallén-Kallelan kuvan pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 7,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 12,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 7,80 € (plus postikulut), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 8,90 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo ja tekstinäyte: 

Juri Nummelin: Aleksis Kivi kauhukirjailijana
Tarina linnanherrasta
Tarina valkean kärmeen kruunusta
Tarina kalveasta immestä
Hiidenruhtinaan tarina
Vuoripeikot. Tarina Nurmijärveltä

Tarinan linnanherrasta

Seisoi ennen tässä lähellä eräs komea linna, ja tämän linnan herra oli rikas ja mahtava mies. Hänellä oli tytärpuoli, äititön, mutta suloinen ja kaunis kuin aamu. Neitoa rakasti eräs nuorukainen, mutta sekä nuorukaista että neitoa vihasi linnan hirmuinen isäntä, jonka sydämessä ei koskaan löytynyt lemmen sijaa. Mutta tytär rakasti myös ylevätä nuorukaista; ja he kohtasivat toisiansa usein tällä kaikuvalla nummella, ja juuri tämän kiven juurella olikin heidän yhtymyspaikkansa. Mutta saipa isä tiedon nuorten salaisesta liitosta ja lausui kerran neitosen korviin hirmuisen valan. “Tyttäreni”, sanoi hän, “katso etten saavuta teitä syleilyksessä metsien yössä. Tiedä, että miekkani teidät kohta silloin yhteen-vihkii veriseen kuolemaan. Sen lupaan ja pyhästi vannon”. Niin hän lausui, ja neitonen kauhistui kuultuansa valan. Ei hän kuitenkaan unohtanut sydämensä ystävää, vaan kiivaammaksi yhä kiihtyi hänen lempensä.