L. A. Salava: Philip Pim, kärpästen kruunaamaton kuningas

 

L. A. Salavan Philip Pim, kärpästen kruunaamaton kuningas ilmestyi alun perin vuonna 1937. Se edustaa Suomessa harvinaislaatuista eläinfantasiaa ja satiiria, jossa ihmisten yhteiskunnan rinnalla on kärpästen yhteiskunta. Liikemies Philip Pim on pyrkyri ja nousukas, joka vailla omaa makua yrittää luovia tietään taiteen maailmassa, puolisonaan oopperalaulaja Rio Rita. Sivuhenkilöinä nähdään ivallisia kuvia aikansa julkimoista, kuten Olavi Paavolaisesta ja L. A. Salavasta itsestään. Modernistinen romaani on pieni herkkupala.

Helmivyön laitos on kirjan ensimmäinen uusintapainos koskaan. Kirjassa on mukana Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe sekä sikermä Salavan runoja ja aforismeja, joista osa julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa.

Lauri Alfred Salava (1894-1955) oli tunnettu helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja, kustantaja, keräilijä ja kirjailija. Lukuisten runokirjojen lisäksi hän julkaisi vain yhden romaanin.

Pehmeäkantinen, 134 s. ISBN 9789524320009. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

A. E. Ingman: Hovilinnoja ja usvapatsaita: kootut spefiromaanit

 
Sotilas- ja vankilapappi A. E. Ingman (1860-1917) kirjoitti kolme seikkailuromaania: Rimpisuon usvapatsas (1915), Latvasaaren kuninkaan hovilinna (1916) ja Kahden taalarin raha (1917). Ne ovat tieteiskertomuksen ja eräseikkailun yhdistelmiä, ja Ingmania pidetäänkin suomalaisen poikakirjallisuuden ensimmäisenä klassikkona. Ingmanin keksinnöt ovat mielikuvituksellisia: painovoiman voittavia laitteita ja apinoiden pyörittämiä sähkömyllyjä. Kirjoissa on myös vahva fantasian elementti, kuten merihirviöitä ja muinaisen Egyptin salaisuuksia.

Teoksia ei ole ollut samoihin kansiin painettuna sataan vuoteen. Tässä kirjassa käytetään ensimmäisten painosten kieliasua, ja varsinkin Kahden taalarin raha hyötyy siitä, että sitä ei ole lyhennetty niin kuin 1950-luvun laitokselle tehtiin. Kirjan avaa Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Pehmeäkantinen, 408 s. ISBN 9789527469859. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 25,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas: fantasia- ja muita tarinoita

 

Zacharias Topelius tunnetaan Suomen satusetänä, ja monet hänen muistetuimmista saduistaan ovat herttaisia ja opettavaisia. Hän kirjoitti kuitenkin muutakin, ja hänet voi nähdä myös yhtenä ensimmäisistä suomalaisista fantasiakirjailijoista, joka kehitti lajityyppiä eteenpäin systemaattisesti.

Ikuiseen ylioppilaaseen on koottu pieni valikoima Topeliuksen fantasiatarinoita, joissa näkyvät kansansatujen ja H. C. Andersenin vaikutteet. Mukana on myös kolme kauhunovellia, joiden saatavuus painettuna on ollut pitkään vaikea. Kirjassa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 156 s. ISBN 9789527469897. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Ikuinen ylioppilas (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Toholampi (1850; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Pienkeittäjä, joka aina nousi ylimmäiseksi (1845; Sumutarinoita, suom. Ilmari Jäämaa)
Ninive (1870; Lukemisia lapsille 4, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Turun linnan tonttu-ukko (1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Aallottaren jäljet (1858; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)
Sampo Lappalainen (1866; Lukemisia lapsille 2, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg)

Valkean käärmeen kruunu. Varhaista suomalaista fantasiakirjallisuutta

 

Kirjoitettiinko Suomessa fantasiaa jo 1800-luvulla? Valkean käärmeen kruunu tarjoaa siihen vastauksen: kyllä kirjoitettiin, vaikka lajityyppiä ei tuolloin vielä tunnettukaan.

Juri Nummelin on valikoinut kirjaan kymmenen novellia, jotka edustavat jollain tavalla fantasiakirjallisuutta tai ainakin ennakoivat sitä aiheillaan tai tyyleillään. Mukana on Zacharias Topeliuksen ja Fredrika Runebergin kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Fabian Collanin ja Gustaf Eurénin tapaisia unohdettuja kynäilijöitä. Osa teoksen tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana pitkään aikaan, osaa ei ole julkaistu koskaan uudestaan. Mukana on asiaa taustoittava esipuhe.

Pehmeäkantinen, 202 s. ISBN 9789527469842. Kansi: J.T. Lindroos Onni Muusarin kuvituksen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Varhaisinta fantasiaamme
Jaakko Juteini: Viisauden vaellus maan päällä (Cederwall 1826)
August Ahlqvist: Satu. Kansatieteellinen unelma (Suometar 1–8/1847)
Zacharias Topelius: Turun linnan tonttu-ukko (Sagor III, 1849; Läsning för barn, 1884; Lukemisia lapsille 3, suom. Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg, Söderström 1893)
Gustaf Erik Eurén: Noituri. Kuvaus jokapäiväisestä elämästä (omakustanne 1860)
Fredrika Runeberg: Hildred (teoksessa Teckningar och drömmar, Sederholm, 1861; Kuvauksia ja unelmia, suom.Ilta (Elin Hagfors), Edlund 1900)
Kaarlo Bergbom: Belsazzarin pidot (Joukahainen V, 1864)
Fabian Collan: Kekri-aatto. Tapaus Pohja-Savon korvessa (Lillja 1864)
Fabian Collan: Uuden vuoden yö (teoksessa Kekri-aatto)
Aleksis Kivi: Tarina valkean käärmeen kruunusta (teoksessa Seitsemän veljestä, SKS 1870)
Volter Kilpi: Seireenien laulu (Päivälehti 15.10. 1902, julkaistu myös samannimisessä kirjassa, Helmivyö 2018)