Janne Viitala: Hyvät, rajut ja unohdetut: mestarillisia westernejä klassikoiden varjossa

Tunnet varmasti Etsijät, Rio Bravon ja Hyvät, pahat ja rumat, mutta mitä sanovat nimet Surmanpartio, Kesyttömät cowboyt ja Nopein ase voittaa?

Lännenelokuvien tunnetuimpien klassikoiden takana piileksii useita satoja hyviä teoksia, joita ei helposti saa nähtäväkseen. Kirjassaan Hyvät, rajut ja unohdetut länkkäriharrastaja Janne Viitala esittelee 80 klassista ja vähemmän klassista westerniä, joita ei saa helposti nähtäväkseen. Kirjan skaala ulottuu 1910-luvulta 2010-luvulle, ja se toimii hyvin myös lännenelokuvan historiateoksena.

Pehmeäkantinen, 272 sivua. ISBN 9789527469361. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 22,90 e (plus postikulut). Saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa sekä muissa verkkokaupoissa. 

Tapani Bagge: Kirjavaa kyytiä: kirjoituksia kirjallisuudesta ja elokuvasta 1980–2023

Yli 140 kirjaa tehnyt Tapani Bagge on Suomen monipuolisimpia kirjailijoita, joka on tehnyt kirjoja niin aikuisille kuin lapsillekin. Hänen lajityyppejään ovat kovaksikeitetty dekkari, lempeä huumori ja absurdismi.

Bagge on julkaissut aiemmin kaksi artikkelikokoelmaa: Vaaran viehätys (2015) sekä Rikoksen poluilla - ja muillakin (2019). Kirjavaa kyytiä -kokoelman jutut käsittelevät jälleen kirjallisuutta, televisiota ja elokuvaa. Ensimmäisessä osiossa nautitaan rikollisesta, sitten Villin lännen kyydistä. Rikoselokuvista Bagge käsittelee eritoten Alfred Hitchcockin tuotantoa. Kirjallista kyytiä -osio sisältää sattumuksia ja muistelmia Baggen monipuolisen uran varrelta sekä kertoo hänen kirjojensa taustaa ja syntytarinaa. Lopulta päästään musiikilliseen kyytiin lähinnä rytmibluesin tahdissa.

Pehmeäkantinen, 276 s. ISBN 9789527469347. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Kirjan sisällysluettelo: 

RIKOLLISTA KYYTIÄ MEILLÄ

Outsiderin kahdet kasvot

Noin yhden dekkarin ihmeitä: Onni Halla ja Niilo Lauttamus 

Noin yhden dekkarin ihmeitä: Humoristit dekkaristeina. Sampsa  Korpela, Lauri Tynni, Agapetus

Noin yhden dekkarin ihmeitä: Dekkareita vai poikakirjoja? Heikki  Seppälä, Selim Tapola, Tauno Rautapalo

Rikoksia ruotsiksi: Walentin Chorell ja Lars Jansson

Parempi kuin aito

Jäähyväiset mestarille ja ystävälle. Seppo Tuisku 1935–2020

Jäähyväiset kollegalle ja kaverille. Harri Nykänen 1953–2023 

Erakkovuorelta Manhattanille. Pekka Kolehmainen 1951–2022

Monen alan ammattimies. Pentti Pesä 1942–2023

RIKOLLISTA KYYTIÄ MUUALLA

Kapteeni Joseph T. Shaw. Mies Black Maskin takana

Manhunt – jalostettua pulpia

Hitchock esittää. Kymmenen (+4) kautta tv-historiaa

Aavenainen. Joan Harrisonin tie Hitchcockin sihteeristä  Hollywoodin huipputuottajaksi

Hitchockin valitut. Jännitysnovellien valioita kirjoissa ja lehdissä

Ulkopuolinen Hollywoodissa. Pikku keisarin ja Asfalttiviidakon  kirjoittaja W.R. Burnett

Tyylikameleontti Dolores Hitchens

Kirjailija katuojasta, ohjaaja kuilun partaalta. Kummisedän synty

”Niin vähän kuin mahdollista.” Robert Townen koiranpentu ja  Chinatownin synty

Heat 2. Legendaarinen rikoselokuva sai jatkoa – kirjana

Noir italiano: Carlo Lucarelli ja Massimo Carlotto

Nippon Noir: Kenzo Kitakata ja Fuminori Nakamura

Toisen kirjan vaikeus

VILLIN LÄNNEN KYYTIÄ

80-luvun lännenelokuvia: Lainsuojattomat (Long Riders, 1980),  Harmaa kettu – Lännen Legenda (Grey Fox, 1982) 

90-luvun lännenelokuvia: The Good Old Boys, Pikku-Jon balladi  (The Ballad of Little Jo), Maverick

The Kid

Boetticherin jalanjäljissä: Dead for a Dollar

Villi länsi valkokankaalla: Rautahevosta Tombstoneen

Pukkila-Jakki lännen mailla

KIRJALLISTA KYYTIÄ

Minun 70-lukuni

Hilirimpsis. Kritiikki omasta kirjasta 

Eräänlainen esikoiskirjailija

Rikoksen pyörteistä kylmän kyydin kautta jäätävään

Elämän hanttikortit

Mistä ideat tulevat?

Lukemattomuuden ylistys

Pakoon! Pakoon! 

Kolmas polku

Vuosikymmeneni 

30

Kirjoittaminen palkintona

Kirjailija on käsityöläinen

Kirjailija kujalla

Jimi Tomminen: Kirjailijat (t)yössä

Jimi Tomminen: Hyvät, pahat ja rumat  Hämeenlinnan taiteiden yössä

Näin kirjoitan lasten- ja nuortendekkareita

Meidän jengi, Kaisa ja Jenni

”Dear Moomin Writer”: Minä ja Muumi

Kiljusten paluu eli Jalmari Finnen jalanjäljissä – ja omillakin teillä

Ruusu Vieraalla maalla

Koskela ja minä

Mitä meistä tuli? Prosenttimiehen taustaa

Kun esivanhemmat puhuivat minulle. Soturisuvun synty

Vuoden 2022 huonoimmat hetket

Hallin Janne ja Santeri-renki

MUSIIKILLISTA KYYTIÄ

Sibelius mottimetsässä

Hämeenlinnan Jannen synty

Haitariblues

Laulujen lunnaat

Etelän rokin pioneerit 

Suomikantrin tarina

Inmates – cutout-löytö Keravan Anttilasta

Parolassa soi Tiikerihai

Bad Sign: Kun Teddystä tuli taas Aikka

Monena mies eläessään: Teddy, Aikka ja Alpo

Harri Raitis: Apassien aarre ja muita FinnWest-tarinoita

Juho Helapää seikkaili Villissä lännessä 1800-luvun loppupuoliskolla. Hänen tarinoistaan ilmestyi vuosina 1976-1992 FinnWest-pokkarisarja, johon kirjoittivat Juhani Salomaa, Kari Nenonen, Tapani Bagge, Pentti Pesä ja lukuisat muut kirjailijat. Vauhdikkaat länkkärit eivät ole menettäneet tehoaan vuosien saatossa.

Apassien aarteeseen on koottu kolme Harri Raittiin kirjoittamaa FinnWest-klassikkoa. Nimitarinan lisäksi kirjassa on kertomukset Hirtetyt luurangot ja Palkkionmetsästäjä. Kirja jatkaa Tapani Baggen Tappajatimantin ja Pekka Hakalan Härmäläistä dynamiittia -kirjan aloittamaa uudelleenjulkaisujen sarjaa.

Pehmeäkantinen, 288 s. ISBN 9789527469040. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut). Saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Anssi Hynynen: Rautahevosta Tombstoneen. Ruudinsavuisia klassikkoelokuvia

Kuvamme Villistä Lännestä on muotoutunut lännenelokuvien kautta. Arizonassa tai Teksasissa ei välttämättä aikoinaan elänyt yhtään John Waynen näköistä cowboyta, mutta meidän on silti hankala kuvitella Länttä ilman tarkasti ampuvaa, nopeasti ratsastavaa ja suorapuheista sankaria. Villi Länsi on myyttinen paikka, joka sijaitsee elokuvateatterissa.

Rautahevosta Tombstoneen esittelee 47 lännenelokuvan klassikkoa. Mukana ovat taiteenlajin keskeiset elokuvat, kuten Hyökkäys erämaassa, Rio Bravo ja Huuliharppukostaja, mutta myös harvinaisempia valintoja, kuten Terroria Texasissa ja Barbarosa. Kirjan tekstit ovat alun perin ilmestyneet Suomen Länkkäriseuran Ruudinsavu-lehden klassikkopalstalla. Kirja on Suomen Länkkäriseuran 20-vuotisjuhlakirja. 

Anssi Hynynen on paraislainen populaarikulttuurin tuntija ja filosofi, joka on kirjoittanut artikkeleita Ruudinsavu-lehteen vuodesta 2001.

Pehmeäkantinen, 128 s. ISBN 9789527211892. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Kirjassa käsitellyt elokuvat: 

The Invaders (1912)

Hell’s Hinges (1916) 

Rautahepo (The Iron Horse, 1924) 

Onnen maata kohti (The Big Trail, 1930) 

Hyökkäys erämaassa (Stagecoach, 1939) 

Lännen valloittajat (Dodge City, 1939)

Kuolemantuomiopaikka (The Ox-Bow Incident, 1942) 

Sierra Madren aarre (The Treasure of Sierra Madre, 1948) 

Punainen virta (Red River, 1948) 

Verinen kuu (Blood on the Moon, 1948) 

Pako yli aavikon (3 Godfathers, 1948) 

Polttava aurinko (Yellow Sky, 1948) 

Rajarosvojen voittaja (Wagon Master, 1950) 

Sheriffi (High Noon, 1952) 

Etäisten laaksojen mies (Shane, 1953) 

Ratsastavat hurjat (Silver Lode, 1954) 

Katkaistu peitsi (Broken Lance, 1954) 

Vera Cruz (Vera Cruz, 1954) 

Mies astui junasta (Bad Day at Black Rock, 1955) 

Muukalainen Laramiesta (The Man from Laramie, 1955) 

Etsijät (The Searchers, 1956) 

Peloton mies (Jubal, 1956) 

Seitsemän miestä jäljellä (Seven Men from Now, 1956) 

Pettämätön pistooli (The Tall T, 1957) 

Armoton ase (3:10 to Yuma, 1957) 

Terroria Teksasissa (Terror in a Texas Town, 1958) 

Rio Bravo (Rio Bravo, 1959) 

Kuoleman asema (Comanche Station, 1960) 

7 rohkeata miestä (The Magnificent Seven, 1960) 

Vihan riivaama (One-Eyed Jacks, 1961) 

Mies joka ampui Liberty Valancen (The Man Who Shot Liberty Valance, 1962) 

Viheltävät luodit (Ride the High Country, 1962) 

Hud – lännen kapinallinen (Hud, 1963) 

Vain muutaman dollarin tähden (Per qualche dollaro in più, 1965) 

Hyvät, pahat ja rumat (Il buono, il brutto, il cattivo, 1966) 

Huuliharppukostaja (C’era una volta, il West, 1968) 

Hurja joukko (The Wild Bunch, 1969) 

Balladi Cable Hoguesta (Ballad of Cable Hogue, 1970) 

Pieni suuri mies (Little Big Man, 1970) 

Ulzana – verinen apassi (Ulzana’s Raid, 1972) 

Pat Garrett ja Billy the Kid (Pat Garrett and Billy the Kid, 1973) 

Lainsuojaton (The Outlaw Josey Wales, 1976) 

Revolverimies (The Shootist, 1976) 

Barbarosa (Barbarosa, 1982) 

Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990) 

Armoton (Unforgiven, 1992) 

Tombstone (Tombstone, 1993) 

Juri Nummelin: Viidestilaukeavat

Viidestilaukeavat esittelee amerikkalaisia lännenkirjailijoita, joilta on suomeksi julkaistu novelleja eri lukemistolehdissä, kuten Seikkailujen Maailmassa. Kirjassa esitellään yli sata kirjailijaa, ja joukossa on useita pienen klassikon asemaan nousseita kuten Cliff Farrell ja Noel Loomis.

Viidestilaukeavat on kätevä tietoteos lännenkirjallisuuden historiasta kiinnostuneille, mutta myös nostalginen nojatuolimatka aikaan, joka ei enää palaa. Teos kertoo samalla, että kioskilänkkäritkin ovat olleet monimuotoisempia kuin yleensä on ajateltu.

Teos on täydennetty ja korjattu laitos alun perin vuonna 2004 pienenä painoksena ilmestyneestä kirjasta sekä jatkoa Nummelinin samana vuonna ilmestyneelle teokselle Kuudestilaukeavat, joka esittelee laajemmin amerikkalaisia lännenkirjailijoita.
Viidestilaukeavat on kelpo lisä Nummelinin vanhaa populaarikulttuuria esitteleviin ja analysoiviin teoksiin. 

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen populaarikirjallisuuden historioitsija, joka suhtautuu länkkäreihin vakavasti.

Pehmeäkantinen, 164 s. ISBN 9789527211649. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 14,90 €, Booky.fin verkkokaupassa 18,50 €, Adlibriksen verkkokaupassa 17,90 €, Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 17,95 €. 

Tekstinäyte: 

Vingie E. Roe

Vingie Eve Roe (1879–1958) aloitti uransa jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina kirjoittamalla mm. Munsey’s- ja All-Story -lehtiin. Kansasissa syntynyt ja Oklahomassa kasvanut Roe kirjoitti niin romanttisia novelleja kuin lännenjuttujakin. Roen ura jatkui vielä ainakin 1930-luvun lopulla, jolloin hän kirjoitti mm. Liberty Magazineen. Roe kirjoitti myös useita romaaneja, joista osa sijoittui Villiin länteen, kuten Black Belle Rides the Uplands (1939). Roe oli harvoja naiskirjoittajia, jotka erikoistuivat lännentarinoihin. Roe itse sanoi, että hän kirjoitti puhdashenkisiä tarinoita, mutta myöhemmin on sanottu, että hänen teoksissaan on feminististä otetta. 

Roen tarinoista tehtiin mykkäkaudella yhdeksän elokuvaa, joista kiinnostavimmalta vaikuttaa nyttemmin kadonneeksi uskottu The Crimson Challenge (1922). Siinä on arveltu olevan elokuvahistorian ensimmäinen naispuolinen pyssysankari. Sen Roe itse käsikirjoitti yhdessä toisen naiskirjoittajan, Beulah Marie Dixin kanssa. 

Roelta on käännetty yksi nykyaikaan sijoittuva lännennovelli. ”Myrskytuulessa” sukutila on selvitystilassa, mutta päähenkilö, nuori Judelle Stanton ei suostu luopumaan otsikon hevosestaan. Lopussa kuvaan astuu muutama gangsterikin. Kolmen sivun tarina on hiukan sekava, ehkä suomennettaessa lyhennetty. 

Lännennovelli: 

Myrskytuuli, Jännityslukemisto – Seikkailukertomuksia 41/1960.

Pekka Hakala: Härmäläistä dynamiittia: kaksi FinnWest-klassikkoa

Juho Helapää on Wild Finn, Härmän häjy Villissä lännessä, Antti-muulin kanssa Amerikkaa pitkin poikin koluava köyhien ja syrjittyjen puolustaja, jonka kauhavalainen ei tupessa ruostu!

Härmäläistä dynamiittia kokoaa samojen kansien sisään kaksi tunnetun toimittajan Pekka Hakalan kirjoittamaa FinnWest-juttua 1980-luvun lopulta. Nimitarinan lisäksi kirjassa nähdään kertomus "Vaeltava vainaja". Tarinoissa Juho Helapää joutuu selkkauksiin kierojen intiaaniasiamiesten, korruptoituneiden ratsuväen upseerien ja öykkäröivien viskitehtailijoiden kanssa. Tästä ei Villin lännen nostalgia parane!

Kirjassa on myös suomalaisen lännenkirjallisuuden tuntijan Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 233 s. ISBN 978-952-7211-39-7. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 19,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,20 € (plus postikulut).

Tekstinäyte tarinasta "Vaeltaja vainaja": 

Ensimmäinen Iuku 

Kaaponpojan kalansaalis

Sumuinen iltapäivä nielaisi longhorn-lehmän hermostuneen mylvinän ja latisti sen ääneksi muiden joukossa. Yksinäinen lokki kirkaisi silloin tällöin, laiturin lankut kumahtelivat askelten alla ja kiinnitystouvien yksitoikkoista narinaa säesti miesten satunnainen kiroilu.
Juho sulki silmänsä ja kuvitteli seisovansa laivan kannella. Se tuntui niin todelliselta, että hän joutui hetken kuluttua avamaan silmänsä varmistuakseen siitä, että hän oli yhä laiturilla. 
Meri oli Juholle pettymys. Liki kuukauden kestäneen karjanajon aikana hän oli usein ajatellut merta sellaisena kuin hän muisti nämä Meksikonlahden Texasin puoleiset rannikot. Loputtomia hiekkarantoja, vihreitä maininkeja, pitkiä puulaitureita penkkeineen ja kaiteineen, kauas vuoroveden ulottumattomiin vedettyjä kalastajaveneitä. Nyt hänen edessään oli matala laguuni, jonka seisova vesi löyhkäsi ja johon kapea joki työnsi aina vain lisää liejua. Reilun puolen mailin päässä kohoavaa kannasta oli paikoin korotettu aallonmurtajalla. Kanava puhkaisi kannaksen viistosti, eikä se näkynyt laivarantaan. Merestä ei tuntunut edes hajua.
Juho oli lähtenyt Little Big Gulchista vajaa kuukausi sitten osallistuakseen karjanajoon. Matkalla laumasta oli erotettu muutamankymmenen kantturan joukko, joka piti laivata täällä Chilamatessa johonkin eteläiseen siirtokuntaan matkaavaan alukseen. Juho oli ottanut tehtävän mielellään hoitaakseen, varsinkin kun oli saanut avukseen neljä kokenutta karjapaimenta.
Sumussa tihkuava sade kasteli Juhon sätkän ja päästi tervan tihkumaan paperin lävitse. Juho pudotti tumpin laiturille ja hieroi sen murskaksi saappaankärjellään. Laivan kannella seisova karjamies kiskoi lassollaan lankuilla harovaa lehmää. Elukka laski eturaajansa varovasti kansilaudoitukselle. Takasorkat lipsuivat kuraisilla lankuilla, ja utareet läiskähtivät reelinkiä vasten. Pelästynyt eläin heilautti ahterinsa nopeasti laidan ylitse laivaan ja lassoa kiskonut mies lennähti selälleen märälle kannelle. Kirouksen sijasta Juho kuuli väsyneen hihkaisun.
– Se oli viimeinen!
Juho tunsi hartialihastensa nytkähtaväil samalla tavalla kuin joskus iltaisin juuri ennen unen tuloa. Urakka oli ohitse.
– Kuitatkaa tuohon ja tulkaa noutamaan rahat toimistosta.
Mumina kuului punapartaiselle ukolle, joka oli esittäytynyt laivan kapteeniksi. Nimestä Juho ei ollut saanut selvää. Äijä oli lyllertänyt laiturille Juhon huomaamatta ja työnsi ny jotakin paperia pitkän suomalaisen nenän alle.
Juho vilkaisi asiakirjaa, otti kapteenin ojentaman mustekynän ja kirjoitti luovutuskirjeen "puolesta, Juho Kaaponpoika Helapää". Muste levisi hieman kostealla paperilla.
Punapartainen ukko tuijotti hetken unelmoivasti kolmimastoista alustaan ja antoi sitten katseensa lipua Iaguunin ylitse. Ahavoitunut otsanahka kurtistui hieman.
– Helvetin hiekkasärkät, äijä jupisi. – Ne ovat joka kerta eri paikassa.
– Käyttekö täällä useinkin?
Kapteeni otti Juhon ojentaman paperin ja katsoi häntä niin kuin olisi ensimmäistä kertaa nähnyt vaalean miehen.
– No eipä voi sanoa.
Juho ajatteli siirtokuntaa, johon kapteeni aikoi laivata karjan. Uutteria ja innostuneita uudisasukkaita jossakin Meksikon ja Panaman välissä. Hänet valtasi äkillinen mieliteko hypätä laivaan ja jättää tämä ummehtunut maa taakseen.
Vaimea hirnahdus katkaisi Juhon mietteet. Antti-muuli siirteli levottomasti jalkojaan laiturin  päässä laivakonttorin edustalla. Sen surumieliset silmät tapittivat odottavasti isäntäänsä.
– Ottaisitteko muulin alukselle? Juho kuuli kysyvänsä.
Kapteeni hymähti huvittuneesti.
– Siellä, mihin me olemme menossa, muuli olisi paras lyödä pikimiten lihoiksi. Kanoottia te siellä tarvitsisitte.
Juho nyökkäsi hajamielisesti ja lähti astelemaan konttoria kohti kapteeni perässään. Viikon kuluttua hän ja Antti olisivat jo kotona Little Big Gulchissa.