Lemmen voima: tarinoita kuolleiden rakastamisesta

"Hän laskeutuu miehen viereen ruumislaudoille ja kuvittelee sen olevan pehmeämpi peti. Hän syleilee miestä niin kuin monta kertaa aiemminkin ja kuljettaa miehen kättä kohti lantiotaan samalla lailla kuin se on kulkenut hänen ihollaan monta kertaa ennenkin..."

Nekrofilia on seksuaalinen mieltymys, jossa ihmisen himo kohdistuu kuolleisiin ruumiisiin. Kuolleen rakastamista ja kalmoihin sekaantumista on kuvattu kirjallisuudessa ja kuvataiteessa jo pitkään - ei tarvitse mainita kuin nimet Edgar Allan Poe, H. P. Lovecraft ja Edvard Munch.

Juri Nummelinin ja Tomi Peuhkurisen toimittama Lemmen voima on ensimmäinen Suomessa julkaistu antologia, joka keskittyy ruumiita kohtaan tunnettuun himoon tai viehtymykseen. Kokoelman tarinoista osa on ronskimpia ja graafisempia, osa puolestaan eroottisia tai romanttisiakin, huumoria unohtamatta. Kirjoittajina ovat muun muassa kauhu- ja spefikirjailijoidemme kermaa, kuten Akseli Heikkilä, Artemis Kelosaari, Elina Loisa ja Miina Supinen, ja muita, kuten Juri Nummelin ja Sinikka Vuola. Teoksen avaa Nummelinin, Peuhkurisen ja Lauri Latun kirjoittama esipuhe, jossa käydään läpi nekrofilian kulttuurihistoriaa.

Pehmeäkantinen, 214 s. ISBN 9789527469644. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postimaksut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Lauri Lattu, Juri Nummelin, Tomi Peuhkurinen: Lukijalle

Elina Loisa: Lemmen voima

Miina Supinen: Prinsessa

Lauri Lattu: Rakkautta juoksuhaudoissa

Tomi Peuhkurinen: Rakkauden laji

Sinikka Vuola: Pieni kuolema

Timo Hellman: Olipa kerran sota

Esko Roininen: Backrooms

Juri Nummelin: Kuolleet syö keltaista lunta

Juha Mäntylä: Mielen labyrintti

Tuomas Aitonurmi: Livahdus

Akseli Heikkilä: Raatokukka

Artemis Kelosaari: Paronitar, papitar, juristi, lämmittäjä

Kari Nenonen: Ikuinen valtakunta / Niin musta kuin multa

Ikuinen valtakunta / Niin musta kuin multa kokoaa samoihin kansiin kaksi legendaarisen Kari Nenosen kauhupokkaria, jotka ovat aiemmin ilmestyneet vain Hämärän rajoilla -sarjassa ilman tekijän nimeä. Ikuinen valtakunta sijoittuu natsi-Saksan okkultististen puuhailujen pariin, ja siinä tuiki tavanomainen ATK-insinööri törmää salaperäisesti Suomeen ilmestyvään naiseen, joka ei tunnu tietävän nykymaailmasta mitään. Niin musta kuin multa kertoo Kyllikki Saaren murhaa muistuttavasta tapauksesta, josta nykyajassa elävä nuori nainen alkaa nähdä painajaisia osallistuttuaan hypnoosikokeisiin.

Kirjassa on mukana myös kaksi Nenosen kauhunovellia, "Ravintola" ja "Oppipoika", ja teoksen avaa suomalaista kauhua tutkineen Juri Nummelinin asiantunteva esipuhe.

Pehmeäkantinen, 200 s. ISBN 9789527469521. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Larin-Kyösti: Paholaisen soitto ja muita fantastisia novelleja

Larin-Kyösti (1873-1948) tunnetaan parhaiten laulullisista ja kertovista runoistaan, mutta hänellä oli myös rikas ja omaperäinen proosatuotanto. Paholaisen soittoon on kerätty Larin-Kyöstin eri novellikokoelmista tarinoita, joissa on fantasiaa, leikittelyä, sadun ja taian tunnelmaa. Osa tarinoista on jopa suoranaista kauhua, vaikka ei koskaan kovin pelottavaa. 

Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän avaa Larin-Kyöstin tuotannon fantastisia vivahteita. Erkki Kiviniemi kirjoittaa siitä Kulttuuritoimituksessa näin: "Monet Paholaisen soitto -kokoelman kertomukset ovat kekseliäitä, vanhahtavasta kielestään huolimatta sujuvasti seurattavia. Vahvoja ovat esimerkiksi Metsän henki, Pyhäsaaren tarina, Laulajan uni ja Sillanlakaisijat. (...) Kirjan toimittaminen ja julkaiseminen on kulttuuriteko."

Pehmeäkantinen, 262 s. ISBN 9789527469200. Kansi J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Larin-Kyöstin omaperäinen fantasiakirjallisuus

Kuolema vaeltamassa (teoksesta Kellastuneita lehtiä, Weilin 1903)

Keira ja Svakko (teoksesta Leipä ja laulu, Otava 1905)

Paholaisen soitto (Leipä ja laulu)

Pyhäsaaren tarina (Leipä ja laulu)

Inehmo ja sammal (Leipä ja laulu)

Inkeri ja Yrjänäritari (Leipä ja laulu)

Ahasveruksen lepopäivä (Leipä ja laulu)

Metsän henki (Leipä ja laulu)

Hiirenkesyttäjän kosto (teoksesta Joulu-yön tarina, Fundament 1918)

Juoksa Joikuja (Joulu-yön tarina)

Joulu-yön tarina (Joulu-yön tarina)

Laulajan uni (teoksesta Oli kerran, Karisto 1911)

Kiduttajat (Oli kerran)

Matti Kierosilmä (Oli kerran)

Ainaisen auringon etsijä (Joulu-yön tarina)

Noiduttu tornikello (Joulu-yön tarina)

Vanhankartanon tarina (Joulu-yön tarina)

Alju (Joulu-yön tarina)

Indialainen legenda (Oli kerran)

Kuoleman näky (teoksesta Juvenilia, Otava 1927)

Sillanlakaisijat (teoksesta Katupeilin takana, Karisto 1910)

Boris Hurtta: Haamulinnan herra

Aavelaivoja, helvetinkoiria, hulluja tohtoreita, kaulojen katkomista, unohdettuja divareita... kaikkea tätä löytyy Haamulinnan herrasta!

Haamulinnan herra on kunnianosoitus turkulaisen kauhukirjailijan ja keräilijän Boris Hurtan työlle. Kirjaan on koottu Hurtan Portti-lehteen kirjoittamat artikkelit ja kolumnit suomalaisesta kauhu- ja fantasiakirjallisuudesta. Teksteissä Hurtta käsittelee Tulenkantajien runoutta, suomalaista paleofiktiota, Sinuhe-jäljitelmiä, Arvi Pohjanpään ja Heikki Toppilan kaltaisia synkeitä kirjailijoita ja ennen kaikkea bibliofiilisia harvinaisuuksia. Haamulinnan herra tarjoaa paljon tietoa unohdetusta suomalaisesta kirjallisuudesta, mutta myös uusia näkökulmia tuttuihin tekijöihin, kuten Mika Waltariin.

Teoksen on toimittanut Juri Nummelin, ja Hurtan pitkäaikainen keräilijäystävä Harri Haarikko on kirjoittanut siihen alkusanat.

Pehmeäkantinen, 328 sivua. ISBN 9789527469323. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Timo Surkka: Luhistunut maailma: 15 luonnonvastaista kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa

Nyt voit itkeä ja nauraa!

Lasisilmiä, alastonmalleja, lahkolaisia, merimakkaroita, mystistä menoa Stockmannin tavaratalossa, totuus Turun puukotuksesta... Luhistunut maailma sisältää Timo Surkan 15 uutta kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa, kieroa ja mustaa huumoria unohtamatta. 

Timo Surkka (s. 1966) on viimeisiä oikeita kioskikirjailijoita, Jerry Cottonia ja Asko Kukkosen seikkailuja työstänyt tekstinikkari, joka on kirjoittanut paljon myös SinäMinään ja Reginaan sekä Tampereen Science Fiction -seuran Portti-lehteen. Surkka on kirjoittanut noin 80 Jerry Cottonia ja 24 kappaletta Asko Kukkosen seikkailuja.

Pehmeäkantinen. 184 s. ISBN 9789527469255. Kansi: Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 e (plus postikulut), saatavana myös muista verkkokaupoista. 

Tekstinäyte novellista "Spede tulee uniin": 

- Olette ollut kovin hiljaa koko matkan ajan, vierustoveri mainitsi.

- Ei ole mikään maailman paras olo.

- Onko lentopelko? tämä vanhemmanpuoleinen naishenkilö kysyi.

- Ei. Itse asiassa vuoristotauti.

Kielenkääntäjä Suhonen palasi Finnairin lennolla kohti Suomea ja oli huonovointinen. Mies hieroi siilitukkaansa ja puristi oksennuspussia rintaansa vasten.

Hän ei ollut käynyt ulkomailla ammattinsa vaan harrastuksensa vuoksi. Suhonen oli survival-mies, tottunut Saharan aavikoihin ja Amazonin viidakoihin. Hän toki piti tavanomaisista turistien suosimista nähtävyyksistä ja vetonauloista, mutta eniten hän tykkäsi livetä oppaan vetämistä ryhmistä ja lähteä kulkemaan omia polkuja.

Käännöstöistä saatuja palkkioitaan hän säästi aina seuraavaa matkaa varten.

Nyt hän oli kiipeillyt Himalajalla ja palasi takaisin maitojunalla, koska hänelle oli iskenyt hapenpuutteesta johtunut vuoristotauti.

Oireet alkavat viimeistään 36 tunnin kuluttua vuorelle nousemisesta, ja ainoa hoitomuoto on palata alemmas, mutta joskus käytetään jopa painekammiota. Deksametasoni helpotti turvotusta ja hän oli kokeillut myös sildenafiilia eli Viagraa, koska sen on havaittu auttavan vuoristotautiin.

Lennolla takaisin Suomeen hän oli ottanut vähän rauhoittavaa luonnontuotetta. Ihan vähän, sellaiset kuusi tuplaviskiä.

- Kurja elokuvatarjonta, muori Suhosen vieressä manaili.

Hän oli tämän tästä käyttänyt selkänojan viihdekeskusta.

- Harmin paikka.

- Tiedätkö, minkä nyt haluaisin katsoa?

- En kyllä ikinä arvaa.

- Speden rautakauppasketsin.

Suhonen naurahti.

- Mistä moinen fiksaatio?

- Spede on paras.

- Minä en koskaan siitä kauheasti tykännyt, Suhonen sanoi ja sai osakseen vihaisen mulkaisun.

Niko Aslak Peltonen: Kadonneen kesän aikakirja

Nuoruus, ensirakkaus ja vuosituhannen viimeinen kesä. Kuollut runoilija, kuollut natsi ja joukko eläviä ihmisiä.

Rovaniemellä sataa, kun juuri ylioppilaslakkinsa saanut Palokoski nousee sinisestä makuuvaunusta. Stadilaisjätkän on tarkoitus viettää napapiirin pikkukaupungissa nuoruuden viimeinen kesä. Sää muuttuu pian helteiseksi, mutta kesällä on Palokosken varalle muitakin suunnitelmia kuin rentoa kaljanjuontia.

Historiallisesta fiktiostaan tunnetun Niko Aslak Peltosen neljäs romaani on irtiotto aiemmasta ja paluu omaan lähimenneisyyteen. Kadonneen kesän aikakirja on ajan- ja paikankuva sekä rakkaus- ja aikuistumistarina. Lisäksi se on kauhufantastinen tulkinta siitä, miksi kerran tuhkaksi poltettu pohjoinen kaupunki on sellainen kuin on.

Niko Aslak Peltonen on helsinkiläinen, rovaniemeläistaustainen kirjailija ja kulttuurikriitikko. Häneltä on aiemmin julkaistu kolme romaania sekä useita novelleja lehdissä ja antologioissa. Kirjoittaessaan Peltonen kuuntelee aina musiikkia. Kadonneen kesän aikakirjan taustalla soi 90-luvun suomirock. Romaanin teemakappaleet ovat Aknestikin "Toukokuussa" ja Absoluuttisen Nollapisteen "Viittä vaille sadetta".

Pehmeäkantinen, 252 s. ISBN 9789527469293. Kansi: Kaisa Ranta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Kosti Koskinen: Ihmeellinen kuherruskuukausi

Kosti Koskisen Ihmeellinen kuherruskuukausi on suomalaisen kirjallisuuden oudoimpia ilmestyksiä. Se on nimestään huolimatta täysiverinen kauhukirja, jonka viisi pitkää novellia tarjoilevat asioita, joita ei yleensä odota suomalaisesta kirjallisuudesta tapaavansa: saatananpalvontaa, fetisismiä, eläimeksi pukeutumista, huumausaineita, kaksoisolentoja. Surrealistiset novellit puhuttelevat lukijaa liki sadan vuoden takaakin, ja Koskinen paljastuu yhdeksi suomalaisen kauhun omaperäisimmistä tekijöistä.

Ihmeellinen kuherruskuukausi ilmestyi vuonna 1930 ja jäi tekijänsä, raumalaisen kuvataiteilijan ainoaksi kirjaksi. Täysin unohdettu kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan, ja mukana ovat myös Koskisen 1920-luvulla eri lehdissä julkaisemat kauhu- ja jännitysnovellit.

Kosti Koskinen (1905-1983) oli raumalainen kuvataiteilija, joka tunnettiin rohkeasta värien käytöstään. Hänen tuotannossaan on vaikutteita 1900-luvun alun modernistisista taidesuuntauksista. Ihmeellinen kuherruskuukausi oli novelleja ja arvosteluja tehneen Koskinen ainoa kirjallinen julkaisu. Kirjassa on suomalaista kauhukirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Otteita arvosteluista: 

"Koskisen runollissävytteinen surrealismi on omintakeista (...). Koskinen on turvautunut realismiin, osin huimaan alintajuntansa tarjoamaan mielikuvitukselliseen aineistoon, ja yhdistellyt ne surrealistisiksi, osin myös varsin absurdeiksi paketeiksi. (...) Hieno ja arvokas kokoelma (joka) antaa arvokkaan lisään suomalaisen kauhun ja pulpkirjallisuuden historiaan. Suosittelen kirjan tutkimista kaikille genren harrastajille." (Harri Kumpulainen, Portti)

"Hulluus, hulluttelu, todellisuuspako ja mielikuvituksen vapaus vievät tarinoita eteenpäin." (Satu Henttonen, Ruumiin kulttuuri)

"Neljään pitkään novelliin jaettu teos sekä sitä laajentavat viisi lyhyttä kertomusta piirtävät Koskisen mielenmaisemasta monimutkaisen kuvan, joka kuitenkin verrattain helpolla upottaa lukijan pyörteisiinsä. Hahmojen toiminnassa, tarinoiden asetelmissa ja sisäisessä maailmassa on rippeitä todellisuuden logiikasta, sekä piirteitä mielialoista, joita voisi nimittää erityisen suomalaisiksi. Tarinoiden miljööt ja tunnelmat menevät silti omia menojaan – kuin niiden odotettaisiinkin noudattelevan jotain täysin itsenäistä, muusta maailmasta itsenäistynyttä rakennetta. (...) Koskinen "olisi löytänyt oivallisia hengenheimolaisia vaikkapa Dalísta, Burroughsista, Lynchistä ja Waitsista." (Aleksi Leskinen, Kulttuuritoimitus 24.5.2021)

Pehmeäkantinen, 260 sivua, ISBN 9789527211694. Kansi Susanna Liikala. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (ja toimituskulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte Juri Nummelinin esipuheesta: 

Joku voi kysyä, miten kirja, jonka nimi on Ihmeellinen kuherruskuukausi, voi olla kauhukirja. Sehän kuulostaa joltain romanttiselta komedialta, jossa kieriskellään ladossa tai matkustellaan viattomasti Päijänteellä. Kirja ei edes näytä kauhulta tai edes jännitykseltä, sillä kannessa on pienellä painettu maisemakuva, eikä kirjalla ole selventävää alaotsikkoa tyyliin "jännityskertomuksia" tai "kauhunovelleja". Kirjassa ei myöskään ole takakansitekstiä, mutta eivät ne kovin yleisiä 1930-luvun alussa muutenkaan olleet. 

Koskisen teos oli jäänyt yli 70 vuodeksi limboon, eikä sitä mainita esimerkiksi Simo Sjöblomin mittavassa dekkaribibliografiassa, johon muutoin on listattu kaikki suomeksi ilmestyneet kauhuteokset. Koskisen matka pois unohduksesta alkoi, kun turkulainen kauhukirjailija ja keräilijä Boris Hurtta piruuttaan osti Koskisen novellikokoelman ja alkoi lukea sitä. Hurtta on kuvaillut tapahtumaa suurin piirtein näin: "Aloin lukea sitä unikirjana, mutta jo eka lause paljasti, että tämähän on jumankauta kauhua!" 

Hurtan Portti-lehteen vuonna 2007 kirjoittama artikkeli "Kosti Koskinen murtaa ajan kahleet" oli ensimmäinen kerta, kun Ihmeellinen kuherruskuukausi tuotiin julkisuuteen. Aikanaan siitä ei julkaistu tiettävästi yhtään arvostelua, ja sen mainitsi mahdollisesti vain Arvosteleva kirjaluettelo, jonka lyhyiden tekstien perusteella teoksia ostettiin kirjastoihin. Jo tuolloin Onni Tolvanen huomasi, että kirjan otsikko on epäonnistunut ja harhaanjohtava. Tolvasen mukaan Koskisen novellit ovat "aivan erikoisia" ja ne "kahlitsevat lukijan mieltä voimakkaasti". 

Näin voi todellakin sanoa. Koskinen on 1920- ja 1930-lukujen kauhukirjailijoistamme ehkä omaperäisin, eikä hän pysähtynyt perinteisiin kauhutehoihin. Ihmeellisen kuherruskuukauden ideat tuntuvat edelleen omaperäisiltä ja tuoreilta, varsinkin kirjan päättävässä niminovellissa. Teos ei muistuta mitään muuta suomalaista kauhukirjaa. 

Juri Nummelin: Lisää kovaa kyytiä ja kaunokaisia

Mitä noir on, misantropia dekkareissa, Raamattuun perustuvan kirjallisuuden vaihtoehdot, australialainen kioskikirjallisuus, James Ellroyn pieleen mennyt haastattelu, Edgar Allan Poen monet puolet, kauhupokkarien kultakausi, Carl Barksin noir-sarjakuvat - tässä vain muutamia aiheita, joita Juri Nummelinin uusi teos Lisää kovaa kyytiä ja kaunokaisia käsittelee.

Kirja on jatkoa teokselle Kovaa kyytiä ja kaunokaisia, joka ilmestyi vuonna 2016. Uusi teos jatkaa aiemman kirjan linjaa ja sisältää lähes sata kirjoitusta lajityyppikirjallisuudesta. Teos sisältää laajat osiot dekkari- ja kauhuaiheisia kirjoituksia, ja varsinkin jälkimmäinen osio muodostaa kauhukirjallisuuden lyhyen historian. Mukana on myös sarjakuva-aiheisia esseitä ja artikkeleita sekä erilaisia listoja.

Pehmeäkantinen, 324 s. ISBN 9789527211540. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20,40 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 25,10 € (ei postikuluja).

Sisällysluettelo

Osa 1: Lajityyppikirjallisuudesta yleisesti 

Miestenkirjallisuuden vuosikymmeniä (esitelmä kirjastonhoitajille 2018)

Historiallisen romaanin lyhyt historia (teoksessa Historiallisen romaanin taitajia 1-2)

Kolme tai neljä tapaa lähestyä Raamattuun perustuvaa kirjallisuutta (teoksessa Belsazarin pidot)

Seikkailurunoista sananen (teoksessa Titaanien laulu)

Aussipulpin läpikatsaus (Pulp-lehdessä)

Osa 2: Rikoksen mailla 

Mitä noir on ja mitä se ei ole (Helsingin Sanomissa)

Misantropia ja dekkarit (teoksessa Misantropian historia)

Brian Garfield  (teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita)

Satojen novellien Robert Silverberg (teoksessa Tapaamme tuonelassa)

Charles Beckman (teoksessa Tanssiva kuolema; Luokkakokous)

Verne Chute (julkaisematon)

Robert Coates (Pulp-lehdessä)

James Reasoner (teoksessa Paholaiset siivet)

Jason Starr (julkaisematon, kirjoitettu KirjaIN-lehteen)

Sidney Sheldon (teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita)

Alistair MacLean (teoksessa Eurooppalaisia jännityskirjailijoita)

John Gardner (teoksessa Eurooppalaisia jännityskirjailijoita)

Mustan dekkarin klassikko (Turun Sanomissa) 

Michael Collins: Pelon vangit  (Ruumiin kulttuurissa)

Martin Cruz Smithin Nick Carter (Pulp-lehdessä)

Päätön murha Kalifornian auringon alla (Turun Sanomissa)

Palkkatappaja maailmaa paossa (Turun Sanomissa)

James Ellroy Suomessa (Turun Sanomissa)

100 Crime Writers: W. T. Ballard, Gil Brewer, Day Keene, Margaret Millar (teoksessa 100 Crime Writers)

Osa 3: Kauhua, fantasiaa ja scifiä 

Suunnaton kypärä  putoaa taivaalta (Turun Sanomissa)

William Beckford (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita)

Adelbert von Chamisso (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Vampyyri on coolin esikuva (Helsingin Sanomissa)

Edelläkävijän ongelmat (Ruumiin kulttuurissa)

Puhdasta valkoisuutta Etelänavalla (Kulttuurivihkoissa)

Edgar Allan Poe ja sarjamurhaajan tapaus (Turun Sanomissa)

William Morrisin ekologinen sosialismi (Turun Sanomissa)

Lafcadio Hearn (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Keltaisen kuninkaan mytologia (Parnassossa)

Edgar Rice Burroughs (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Erilaisia fantasiaklassikoita (Turun Sanomissa)

Kirjallisuuden modernisti Lovecraft (Rosebud-kirjakaupan lehdessä)

Robert E. Howardin kauhutarinoita (Pulp-lehdessä)

Clark Ashton Smith (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

August Derleth (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Jack Vance (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Dystopiaklassikon uusi tuleminen (Turun Sanomissa)

Theodore Sturgeon (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Fredric Brown (teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita) 

Robert Sheckley (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Jorge Luis Borgesin poikkeuksellinen hakuteos (Kulttuurivihkoissa)

Peter S. Beagle (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita) 

Adolf Hitlerin menestysteos (Turun Sanomissa)

Ecce homo (Kiiltomadossa)

Zeppeliineillä vallankumousta vastaan (Helsingin Sanomissa)

Thomas Tryon (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Guy N. Smith (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Nancy A. Collins (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Peter Ackroyd (teoksessa Ulkomaisia kauhukirjailijoita) 

Scifin todellinen kultakausi (Pulp-lehdessä)

Kioskipokkareita helvetistä (Ruumiin kulttuurissa)

Rentoudu äläkä mieti (Kiiltomadossa)

Osa 4: Sarjakuvia ympäri maailmaa 

Film noir, sarjakuva ja Carl Barks (Ankkalinnan pamauksessa)

Vaimoni inhoaa Aku Ankkaa, mutta pitää Carl Barksista (Necrocomicon-lehdessä)

Hammettista Neil Gaimaniin (Ruumiin kulttuurissa)

Suuria kuvaklassikoita (Pulp-lehdessä)

Suurten kuvaklassikoiden käsikirjoittaja Otto Binder (Pulp-lehdessä)

Floyd Gottfredsonin levottomat länkkärit (Ruudinsavussa)

Alex Raymond (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Stan Drake (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Käyttösarjakuvaa Robin Hoodista Ukkostuuleen (Pulp-lehdessä)

Valon prikaati (Sarjainfossa)

Suuri Amerikkalainen Romaani? (Sarjainfossa)

Tiukkaa ja nihilististä (Sarjainfossa)

René Goscinny (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Muñoz-Sampayo (teoksessa Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä)

Ei mitään väsynyttä ankkailua (Sarjainfossa)

Osa 5: Valitut törkykirjoitukset (kaikki julkaistu Kaltiossa)

Pulp on hyvää puuta 

Meidän tulisi rakastaa epämiellyttäviä henkilöitä 

Ellroy ja historianfilosofia 

Blood Meridian Unchained 

Intiaanien eksotiikka 

Kioskilehtien uskontotörkyä 

Satanistit kirjallisuudessa ja elokuvassa 

Brittiläisen kioskidekkarin ainoa aito legenda 

Pulpografia Suecica 

Pulp-historian kaanoneista 

Suomalainen kulttisarjan dekkari 

Raamattu kirjallisuudessamme 

Kun zombit ottavat  vallan Teiskossa 

Osa 6: Sekalaista 

Peggy Gaddis (julkaistu Pulpissa, kirjoitusta täydennetty)

Leonard Clinen erikoiset kirjat (esipuhe teokseen Jumalan pää, julkaistu lyhennettynä)

Sinisen laguunin kirjoittaja (Seikkailukertomuksissa)

Stanley Weyman (Seikkailukertomuksissa) 

Kääntökirjojen lyhyt historia Suomessa (Bibliophiloksessa)

Osa 7: Listoja (eri teoksissa ja muissa yhteyksissä)

Johan Aulén: Kummitus-juttuja

Johan Aulénin ruotsista suomentama Todellisesti, ja luonnollisella tavalla selitettyjä Kummitus-juttuja, kerroiltut tonttujen ja kummitusten uskomisen estäämiseksi (1862) on ensimmäisiä suomeksi ilmestyneitä kauhutarinoita, jossa kummituksille ja muille olennoille annetaan tosin luonnolliset selitykset.

Kummitus-juttuja on todellinen harvinaisuus: julkisista kirjastoista sitä on vain Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, eikä sitä ole koskaan digitoitu. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa taustoitetaan Aulénin teosta. Muista myös Helmivyön aiempi kummituskirja, Jaakko Juteinin Kummituksia! Yhdessä teokset muodostavat Suomi-kauhun kivijalan. 

Johan Aulén (1837-1906) oli lennätinvirkailija ja suomentaja, joka työskenteli myös Sanomia Turusta -lehden palveluksessa. Hän käänsi parikymmentä kirjaa, lähinnä elämäntaito- ja muita oppaita. 1870-luvulla hän vaihtoi nimekseen Juho Jäykkä.

ISBN 978-952-7211-57-1. Pehmeäkantinen, 78 s. Kansi Haron Walliander alkuperäisen nimiösivun perusteella. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 17,10 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 12,10 € (plus postikulut). 

Uuno Kailas: Hauta meren alla: kauhunovelleja ja -runoja

Runoilija Uuno Kailasta ei useinkaan ajatella kauhukirjailijana, vaikka hänen tuotantonsa synkeys ja usein kammottavat aiheet myönnetään ja tunnustetaan. Kailas tunsi kuitenkin ulkomaista kauhukirjallisuutta, ja hänen novelleissaan ja runoissaan on useita vahvoja kauhuaiheita. Usein Kailaan teksteissä on kyse psykologisista kauhuista, ihmismielen omista hirviöistä.

Hauta meren alla -kirjassa julkaistaan neljä Kailaan novellia, jotka täyttävät kauhukirjallisuuden määritelmän, toisin sanoen "Savun varjo", "Mitä he tekivät minulle neljäsataa vuotta sitten -?", "Kuollut veli" ja "Äiti". Mukana on myös sikermä runoja, joita ei paatuneinkaan sielu pysty lukemaan tuntematta pelon ja inhon kouristavan sydäntään. Osa runoista on Kailaan tunnetuimpia kuten "Uni" ja "Talo", mutta teoksessa on myös joitain harvemmin julkaistuja. Kirjaan on asiantuntevan esipuheen kirjoittanut Juri Nummelin.

Uuno Kailas (1901-1933) oli tunnetuimpia 1920- ja 1930-lukujen suomalaisia runoilijoita, tulenkantajiin kuulunut ekspressionisti, synkkien sävyjen tulkki ja taitava riimittelijä.

Pehmeäkantinen, 82 s. ISBN 978-952-7211-46-5. Kannen kuva: Henri Joela, kannen suunnittelu: JT Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,60 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,80 € (plus postikulut).

Aleksis Kivi: Kauhukertomukset

Suomalaisen kauhukirjallisuuden historia alkaa 1800-luvun alusta ja Jaakko Juteinin Kummituksista. Vuosisadan puolivälin jälkeen suomalaiset kirjailijat ottivat vaikutteita kansantarinoista erilaisiin kauhukertomuksiin. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) on useita tarinaan upotettuja kertomuksia, joista osa on selvää kauhua. Tarinoita kertoo kirjasivistystä arvostava pohtivainen Aapo, jonka mielestä veljesten tulisi asettua aloilleen ja mennä naimisiin.

Tähän kirjaan on koottu Aapon kertomuksista neljä kauhujuttua, tunnetuimpana vampyyrikertomus "Tarina kalveasta immestä", mutta yhtä kammottava on "Tarina linnanherrasta", jylhiin goottilaisiin tehoihin yltävä kertomus despoottisesta isännästä. Mukana on myös Kiven yksittäisenä tarinana ilmestynyt "Vuoripeikot".

Kirjassa on suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa tutkineen Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 39 s. ISBN 978-952-7211-45-8. Kansi: Haron Walliander Axel Gallén-Kallelan kuvan pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 7,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 12,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 7,80 € (plus postikulut), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 8,90 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo ja tekstinäyte: 

Juri Nummelin: Aleksis Kivi kauhukirjailijana
Tarina linnanherrasta
Tarina valkean kärmeen kruunusta
Tarina kalveasta immestä
Hiidenruhtinaan tarina
Vuoripeikot. Tarina Nurmijärveltä

Tarinan linnanherrasta

Seisoi ennen tässä lähellä eräs komea linna, ja tämän linnan herra oli rikas ja mahtava mies. Hänellä oli tytärpuoli, äititön, mutta suloinen ja kaunis kuin aamu. Neitoa rakasti eräs nuorukainen, mutta sekä nuorukaista että neitoa vihasi linnan hirmuinen isäntä, jonka sydämessä ei koskaan löytynyt lemmen sijaa. Mutta tytär rakasti myös ylevätä nuorukaista; ja he kohtasivat toisiansa usein tällä kaikuvalla nummella, ja juuri tämän kiven juurella olikin heidän yhtymyspaikkansa. Mutta saipa isä tiedon nuorten salaisesta liitosta ja lausui kerran neitosen korviin hirmuisen valan. “Tyttäreni”, sanoi hän, “katso etten saavuta teitä syleilyksessä metsien yössä. Tiedä, että miekkani teidät kohta silloin yhteen-vihkii veriseen kuolemaan. Sen lupaan ja pyhästi vannon”. Niin hän lausui, ja neitonen kauhistui kuultuansa valan. Ei hän kuitenkaan unohtanut sydämensä ystävää, vaan kiivaammaksi yhä kiihtyi hänen lempensä.

Juri Nummelin (toim.): Kehrääjä: vanhoja suomalaisia kauhunovelleja

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen monitoimimies, jolle Kehrääjä on jo ties kuinka mones antologia.

Ruumiin kulttuurin 3/2019 arvostelussa Kyösti Pienimäki nostaa esille Topeliuksen, Järnefeltin ja Jalmari Karan novellit. Topeliuksen "Ikuisesta ylioppilaasta" Pienimäki kirjoittaa: "Tunnelma on tumma, kauhuromanttinen, ja tapahtumat ovat osin odottamattomia."

Kiiltomadossa julkaistu Heidi Lakkalan asiantunteva arvostelu löytyy täältä.

Pehmeäkantinen, 224 s. ISBN 978-952-7211-28-1. Kansi Alb. Gebhardin kuvasta J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 18 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Johdanto
Jaakko Juteini: Aaviit kirkossa (Kummituksia, tekijä 1819)
Fredrika Runeberg: Manalan neito (Teckningar och drömmar, Sederholm 1861; suom. teoksessa Kuvauksia ja unelmia, suom. Ilta, Edlund 1900)
Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas (Helsingfors Tidningar 1845; suom. teoksessa Sumutarinoita, suom. Aatto S., Samuli S. ja Ilmari Jäämaa, WSOY 1911)
Matti Kurikka: Vironsusi. Inkeriläinen satu (Pilven hattaroita II, tekijä 1889)
Arvid Järnefelt: Kehrääjä (Hiljaisuudessa, Otava 1913)
Jalmari Kara: Kostaja (Unikko ja ohdake, Kirja 1913)
T. Syväkari: Jylhävirran haltiatar (Juttu-tupa 3/1925)
Unto Koskela: Muumion kaulanauha (Seura 6-7/ 1927)
Arvo Virtasalo: Kalaharin paholainen (Juttu-tupa 6/ 1927)
Knut Karmanne: Kylmäojan piru (Minä kerron... 11/1930)
Iisakki Evä: Bora-Boran valkeapää (Lukemista Kaikille 23/1934)
Uuno Kailas: Äiti (Novelleja, WSOY 1936)
Harry Etelä: Raunioiden salaisuus. Kauhumysterionovelli (Kylän Lehti 12/1938)
Eino Liekki: Professori Tähtiniemen hermoklinikka (Seikkailujen Maailma 2/1940)
Jaska Autero: Kostaja (Seikkailujen Maailma 6/1944)
Klaus Marno: Tohtori Martinon salaisuus (Salainen Salkku 5/1944)

J. V. Lehtonen: Ihmissusi kirjallisena aiheena

Ihmisen ja eläimen väliset muodonmuutokset ovat kansantarujen ja muinaisten eeposten yleistä aineistoa. 1800-luvulta alkaen suosituimmaksi hahmoksi on noussut ihmissusi, lykantrooppi.

Kirjallisuudentutkija ja professori Johannes Vihtori Lehtosen (1883-1948) pitkä ja oppinut essee "Ihmissusi kirjallisena aiheena" ilmestyi alun perin Suomi-lehdessä vuonna 1933 eikä sitä ole koskaan aiemmin julkaistu uudestaan. Teoksen on toimittanut ja esipuheen siihen on kirjoittanut Reijo Valta.

Pehmeäkantinen, 88 s. ISBN 978-952-7211-35-9. Kansi: Haron Walliander. BoD:n verkkokaupassa 8,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 13 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 9,70 € (plus postikulut).

Tekstinäyte:

Niinpä on kaikkein useimmissa suomalaisissa kansan suusta muistiinpannuissa ihmissusitarinoissa kysymys häiden yhteydessä tapahtuvasta sudeksi ja joskus myös karhuksi muuttumisesta. Useimmiten muutetaan kuitenkin koko hääväki susiksi, eikä ainoastaan morsian, niinkuin tapahtuu Seppäsen kauhunovellissa, ilmeisesti mustasukkaisuusaiheen tehostamiseksi. Niissä kansansaduissa, jotka Kaarle Krohn v. 1886 liitti Eläinsatujensa ensimmäiseen osaan (ss. 267—270; 432) esiintyy yksitoista ihmissusitarinan toisintoa, joista kymmenessä koko hääväki muuttuu susiksi. Ja Antti Aarnen suomalaisten syntysatujen ja niiden toisintojen luettelossa (Verzeichnis der finnischen Ursprungssagen und ihrer Varianten, FFC, n:o 8, 1912, s. 14, n:o 75) sekä sen lisävihkossa (FFC, n:o 33, 1920, s. 53, n:o 75) tavataan näiden lisäksi parikymmentä samantapaista kertomusta koko hääväen muuttumisesta susiksi. Saarijärveltä v. 1859 muistiinpannussa toisinnossa kerrotaan myös nimenomaan, että tämä susiksi muuttaminen oli hyljätyn rakastajan kostoa sulhaselle ja morsiamelle. Hääpäivänä tuli näet tämä hyljätty kosiomies muiden vieraiden mukana häätaloon, ja kun hän kysyy kumppaniltaan, mitä hän hääväelle kostoksi tekisi, vastaa tämä: »Anna heille itkua ja ulvontaa.» Niinpä nyt mies asettuukin häätuvan ulkopuolelle, laulaa loitsujaan ja käskee aina kerta kerralta kumppaniaan seinäluukusta katsomaan, mitä hääväki kulloinkin tekee, saaden vastaukseksi: ruokailevat, yhteen katsovat, käsiänsä pureskentelevat, seinille hyppivät, ulvovat ollittavat. Ja kun kumppani tempaa oven auki, pötkii hääväki kaikki ovesta metsään. »Lyö heille luutaa hännäksi perään!» sanoo edelleen laulaja. Ja toinen kun löi luutia, muuttui hääväki susiksi ja luudat niille hänniksi. 

Näin syntyivät sudet, vakuutetaan tarinassa. Ne olivat alkuaan puoli-ihmisiä, niin että taisivat puhuakin. Löydettiinpä surmatuilta susilta välistä tuluksia ja vaimojen vöitä ja vaskisolkia ja hopeakoristuksia nahan alta. Ja joskus tunnettiin morsiankin kultaketjustaan.

Jaakko Juteini: Kummituksia

Jaakko Juteinin Kummituksia eli luonnollisia aavis-juttuja valistuksen lisäksi (1819) on ensimmäinen suomalainen kauhukirja, kokoelma pieniä kertomuksia aaveista ja muista haamunäyistä. Juteini paljastaa samalla, mitä kummituksista kertovien tarinoiden takana todella on. Kirja julkaistaan ensimmäistä kertaa uudestaan vuoden 1858 toisen laitoksen jälkeen. Kirjaa ja sen sisältöä avaa esipuheessa vanhan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin.

“Kirjasessa [on] joukko hupaisia saksankielestä käännettyjä kertomuksia nähdyistä aaveista. Samalla selitetään luonnollisella tavalla, miten ‘aawis-juttu’ on syntynyt. Saatamme kyllä arvata, että nämä kertomukset aikanaan olivat omiaan poistamaan syvällekin juurtunutta taikauskoa ja epäluuloja, ja ovat ne vielä meidän päivinämmekin sopivia siihen.” (Kuuno A. Talvioja Juteini-elämäkerrassaan)

Pehmeäkantinen, 44 sivua. ISBN 978-952-7211-31-1. Kansi Haron Walliander alkuperäisen pohjalta.

BoD:n verkkokaupassa 6,90 e (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 11,60 e (ei postikuluja), ei toistaiseksi Adlibriksen verkkokaupassa.

Tekstinäyte: 

Pariisin Raati-huoneessa piti vanhaan aikaan tuomittaman mies rangaistuksen alaiseksi, joka sanottiin olevan liitossa perkeleen kanssa. Koska nyt Tuomarit kokounduivat, ja juttu eteen otettiin, tapahtui suuri jyry uunin piipussa. Onnettomuudeksi sopi myös pelli auki vedettynä. Moni luuli kohta, että perkeleen piti sen kautta tuleman avuksi ystävällensä. Tuomarit kiipesivät takana silmin ovea kohden, ja näkivät ulos juostessansa – o! iänkaikkisuus! kuinga tuhka ja kartu ryöppyi uunista, josta paha hengi rupesi ulos kyngyämään. Mutta yksi Tuomari raukka, jonga pitkä kappa kävi kiini naulan kandaan penkin syrjässä, kompastui pitkää pituuttansa lattialle ja kaatuessansa loukkasi armottomasti nenänsä, josta veri vuotamaan rupesi. Tässä lepäsi hän nyt puoli pyörtyneenä, ja luuli itsensä jo perkeleen muonaksi. Koska hän päänsä ylös nosti, näki hän mustan perkeleen kynnet ristissä vielä seisovan uunin edessä, ja hiiluvilla silmillä puoleensa katselevan. Tuomari oli nyt pitkänänsä lattialla, eikä rohjennut jäsendänsä järkähyttää, niin kauan kuin myös se tuskasta vapiseva perkele saineella äänellä kysyy häneldä: Ah! hyvä herra! sanokais, missä minä olen? Nyt vasta sai Tuomari enemmän rohkeutta sydämeensä, nousi ylös, pyyhkisi verisen nenänsä, ja astui lähemmäksi tätä hyvää perkelettä. Katsoissansa tarkemmin pirun silmiin, tunsi hän kohta miehen, joka oli hiljain oppiin otettu korsteini-veijari, joka suuressa Raati-huoneen rakennuksessa muita sivu-korsteinia peratessansa putosi tapaturmaisesti pitkin väljää Raati-huoneen uunin piippua aina pesään eli uuniin asti.

Juri Nummelin (toim.): Sininen tiikeri. Kryptozoologisia tarinoita

Loch Nessin hirviö, Isojalka, jeti, yksisarvinen, chupacabra... Tarunhohtoisia eläimiä, joista on olemassa lukuisia havaintoja. Näitä havaintoja tutkii kryptozoologia, sinnikkäiden yksilöiden harjoittama näennäiseläintiede, joka hylkii valtatieteen näkemyksiä paranoidisella jääräpäisyydellä. Mutta entä jos lumimies sittenkin on olemassa...? 

Sininen tiikeri on ensimmäinen suomalainen kirja, joka koostuu kryptozoologisista novelleista. Teoksen tarinoissa esiintyy myyttisiä tai kansantarujen eläimiä ja muita olentoja. Kirjoittajina on useita spekulatiivisen fiktion ja kauhun nykymestareita, kuten Magdalena Hai, Jussi Katajala ja Artemis Kelosaari. Kirjassa on myös Juri Nummelinin kryptozoologiaa lyhyesti taustoittava esipuhe. Lähde matkalle lindinmadon, savolaisten dinosaurusten ja merenneitojen maailmaan!

Pehmeäkantinen, 252 s. ISBN 978-952-7211-29-8. Kansikuva: Rimma Erkko, kannen layout: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,90 € (ei postikuluja), Suomalaisen verkkokaupassa 22,95 € (ei postikuluja).

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jani Kangas: Lindinmadon jäljillä (julkaistu alun perin nimellä “Kryptozoologi” teoksessa Kirotun kirjan vartija, Jalava 2016)
Magdalena Hai: Matkantekijä
Jussi Katajala: Sininen tiikeri
Rimma Erkko: Hän joka on uskollinen
Anu Korpinen: Helvetin raivo
Emmanuel Arse: Neiti Korpi ja Savon dinosaurukset
Eero Korpinen: Kolmesta dollarista
Artemis Kelosaari: Fidžin keikka

Juri Nummelin (toim.): Vampyyri ja muita vanhoja kauhu- ja jännitysnovelleja

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Pehmeäkantinen, 180 s. ISBN 978-952-7211-04-5. Kansi: Haron Walliander.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. Muista myös Helmivyön aiempi Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jan Neruda: Vampyyri (Vampyr, 1870; suom. tuntematon, Kiki 9/1930)
H. G. Wells: Perhonen – “Genus Novo” (The Moth, 1895; suom. V. Hämeen-Anttila, teoksessa Varastettu basilli, Kansa 1907)
Arthur Conan Doyle: Brasilialainen kissa (The Brazilian Cat, 1898; suom. Väinö Nyman, teoksessa Pelko- ja kauhutarinoita, Kirja 1925)
Arthur Conan Doyle: Hissi (The Lift, 1922; suom. Väinö Nyman, teoksessa Hämärätarinoita, Kirja 1926)
Salatusta maailmasta (teoksessa Salatusta maailmasta: kolme kummallista kertomusta, Otto Andersin 1917)
Tosia kummitusjuttuja (otteita teoksesta Tosia kummitusjuttuja, suom. Hilma Vartiainen, 1928; alun perin Daily News -sanomalehdestä)
Rudyard Kipling: Dungaran tuomio (The Judgement of Dungara, 1888; suom. Aino Malmberg, teoksessa Kertomuksia Intian ylängöiltä
ja laaksoista, Otava 1893)
Charles Dickens: Ratavahti (The Signalman, 1866; suom. Suonio, teoksessa Mugbyn rautatie-haara, SKS 1869)
Jack London: Varjo ja valo (The Shadow and the Flash, 1903; suom. tuntematon, teoksessa Ikuinen salaisuus, Otava 1924)