Kun Sherlock Holmes menehtyi Reichenbachin putouksilla vuonna 1894 maansuru oli suuri. Lukijat ja kustantajat kaipasivat salapoliisia takaisin. Strandin ratkaisu oli julkaista Arthur Morrisonin Holmes-klooni Martin Hewittin seikkailuja. Hewitt ehti käsitellä 25 tapausta ennen kuin 1903 paljastui, että Holmes oli lavastanut kuolemansa. Holmesin paluun myötä Hewitt siirtyi kirjallisuuden historiaan.
Hewitt tuli tuoreeltaan tutuksi suomalaisillekin. Tähän teokseen on koottu seitsemän 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomalaisissa sanomalehdissä ilmestynyttä tarinaa. Teoksen on koonnut ja saatesanoilla varustanut Reijo Valta.
Arthur George Morrison (1863-1945) oli englantilainen kirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan realistisista työväenluokkaa kuvaavista romaaneistaan. Morrison kirjoitti myös joukon arvostettuja perinteisiä salapoliisitarinoita, joiden pääosassa oli päättelytaitoinen Martin Hewitt.
Pehmeäkantinen, 276 s. ISBN 978-952-7211-21-2.
Bookyn verkkokaupassa 16,10 € (ei postikuluja),
BoD:n verkkokaupassa 15,90 (plus postikulut).
Sisällysluettelo:
Reijo Valta: Saatteeksi
Dixonin torpeedo
Eksynyt muukalainen
Kilpikonnahistoria
Nicobar-laivan kultaharkot
Salaperäinen murha Muurattihuvilassa
Kadonnut Laker
Rerosen kuolema
Ote Reijo Vallan esipuheesta:
Martin Hewitt oli kuuluisan Sherlock Holmesin klooni. Hänen seikkailunsa alkoivat samassa lehdessä kuin Holmes oli selvitellyt tapauksiaan, Strandissa. Ensimmäinen tarina ilmestyi vuonna 1894 pian sen jälkeen kun Holmes ja hänen päävihollisensa Moriarty olivat ottaneet yhteen Reichenbachin putouksilla. Koska Arthur Conan Doyle tappoi oman salapoliisinsa – tai ainakin niin
silloin kuviteltiin – syntyi tilaa uudelle lontoolaiselle terävä-älyiselle salapoliisille. Morrison ei ollut ainoa Holmesin kloonaaja. Clifford Ashdown, L. T. Meade, paronitar Orczy, Headon Hill, Grant Allen, Israel Zangwill, M. P. Shiel, Fergus Hume, Guy Boothby ja muutamat muut kirjoittivat myös ongelmia ratkovista yksityisistä salapoliiseista.
Arthur Morrison työskenteli Strandin toimituksessa, joten Martin Hewittin synnyttäminen ei liene ollut yksinomaan hänen oma ajatuksensa. Sherlock Holmesin paikka lehdessä oli täytettävä. Vuosina 1894-1903 hän kirjoitti 25 Hewitt-tarinaa, joista koostettiin kolme kirjaa: Martin Hewitt, Investigator, The Chronicles of Martin Hewitt ja The Adventures of Martin Hewitt. Neljäs teos, kuusi tarinaa sisältävä The Red Triangle, sivusi Hewittin maailmaa, sen pääosassa oli rikosmaailman aivot, superrikollinen Mayes.
Ensimmäinen Martin Hewitt -kertomus ilmestyi maaliskuussa 1894. Hewitt oli asianajaja, joka oli siirtynyt yksityisetsiväksi deduktiivisten taitojensa ansiosta. Lontoo oli hänen toimipaikkansa, ja Holmesin tapaan hän piti kotikaupunkiaan koko maailman mielenkiintoisimpana paikkana. ”Ei löydy mitään maailmassa, joka ei ole mahdollista, ja ei ole tapahtunut eli ei tapahdu Lontoossa”, kuten Hewitt usein tapasi todeta. Ensimmäisessä tapauksessaan Hewitt ratkaisi jalokiviryöstön kolmen puoleksipalaneen tulitikun avulla.
.webp)
