Lemmen voima: tarinoita kuolleiden rakastamisesta

"Hän laskeutuu miehen viereen ruumislaudoille ja kuvittelee sen olevan pehmeämpi peti. Hän syleilee miestä niin kuin monta kertaa aiemminkin ja kuljettaa miehen kättä kohti lantiotaan samalla lailla kuin se on kulkenut hänen ihollaan monta kertaa ennenkin..."

Nekrofilia on seksuaalinen mieltymys, jossa ihmisen himo kohdistuu kuolleisiin ruumiisiin. Kuolleen rakastamista ja kalmoihin sekaantumista on kuvattu kirjallisuudessa ja kuvataiteessa jo pitkään - ei tarvitse mainita kuin nimet Edgar Allan Poe, H. P. Lovecraft ja Edvard Munch.

Juri Nummelinin ja Tomi Peuhkurisen toimittama Lemmen voima on ensimmäinen Suomessa julkaistu antologia, joka keskittyy ruumiita kohtaan tunnettuun himoon tai viehtymykseen. Kokoelman tarinoista osa on ronskimpia ja graafisempia, osa puolestaan eroottisia tai romanttisiakin, huumoria unohtamatta. Kirjoittajina ovat muun muassa kauhu- ja spefikirjailijoidemme kermaa, kuten Akseli Heikkilä, Artemis Kelosaari, Elina Loisa ja Miina Supinen, ja muita, kuten Juri Nummelin ja Sinikka Vuola. Teoksen avaa Nummelinin, Peuhkurisen ja Lauri Latun kirjoittama esipuhe, jossa käydään läpi nekrofilian kulttuurihistoriaa.

Pehmeäkantinen, 214 s. ISBN 9789527469644. Kansi: Kari A. Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postimaksut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Lauri Lattu, Juri Nummelin, Tomi Peuhkurinen: Lukijalle

Elina Loisa: Lemmen voima

Miina Supinen: Prinsessa

Lauri Lattu: Rakkautta juoksuhaudoissa

Tomi Peuhkurinen: Rakkauden laji

Sinikka Vuola: Pieni kuolema

Timo Hellman: Olipa kerran sota

Esko Roininen: Backrooms

Juri Nummelin: Kuolleet syö keltaista lunta

Juha Mäntylä: Mielen labyrintti

Tuomas Aitonurmi: Livahdus

Akseli Heikkilä: Raatokukka

Artemis Kelosaari: Paronitar, papitar, juristi, lämmittäjä

Timo Surkka: Luhistunut maailma: 15 luonnonvastaista kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa

Nyt voit itkeä ja nauraa!

Lasisilmiä, alastonmalleja, lahkolaisia, merimakkaroita, mystistä menoa Stockmannin tavaratalossa, totuus Turun puukotuksesta... Luhistunut maailma sisältää Timo Surkan 15 uutta kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa, kieroa ja mustaa huumoria unohtamatta. 

Timo Surkka (s. 1966) on viimeisiä oikeita kioskikirjailijoita, Jerry Cottonia ja Asko Kukkosen seikkailuja työstänyt tekstinikkari, joka on kirjoittanut paljon myös SinäMinään ja Reginaan sekä Tampereen Science Fiction -seuran Portti-lehteen. Surkka on kirjoittanut noin 80 Jerry Cottonia ja 24 kappaletta Asko Kukkosen seikkailuja.

Pehmeäkantinen. 184 s. ISBN 9789527469255. Kansi: Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 e (plus postikulut), saatavana myös muista verkkokaupoista. 

Tekstinäyte novellista "Spede tulee uniin": 

- Olette ollut kovin hiljaa koko matkan ajan, vierustoveri mainitsi.

- Ei ole mikään maailman paras olo.

- Onko lentopelko? tämä vanhemmanpuoleinen naishenkilö kysyi.

- Ei. Itse asiassa vuoristotauti.

Kielenkääntäjä Suhonen palasi Finnairin lennolla kohti Suomea ja oli huonovointinen. Mies hieroi siilitukkaansa ja puristi oksennuspussia rintaansa vasten.

Hän ei ollut käynyt ulkomailla ammattinsa vaan harrastuksensa vuoksi. Suhonen oli survival-mies, tottunut Saharan aavikoihin ja Amazonin viidakoihin. Hän toki piti tavanomaisista turistien suosimista nähtävyyksistä ja vetonauloista, mutta eniten hän tykkäsi livetä oppaan vetämistä ryhmistä ja lähteä kulkemaan omia polkuja.

Käännöstöistä saatuja palkkioitaan hän säästi aina seuraavaa matkaa varten.

Nyt hän oli kiipeillyt Himalajalla ja palasi takaisin maitojunalla, koska hänelle oli iskenyt hapenpuutteesta johtunut vuoristotauti.

Oireet alkavat viimeistään 36 tunnin kuluttua vuorelle nousemisesta, ja ainoa hoitomuoto on palata alemmas, mutta joskus käytetään jopa painekammiota. Deksametasoni helpotti turvotusta ja hän oli kokeillut myös sildenafiilia eli Viagraa, koska sen on havaittu auttavan vuoristotautiin.

Lennolla takaisin Suomeen hän oli ottanut vähän rauhoittavaa luonnontuotetta. Ihan vähän, sellaiset kuusi tuplaviskiä.

- Kurja elokuvatarjonta, muori Suhosen vieressä manaili.

Hän oli tämän tästä käyttänyt selkänojan viihdekeskusta.

- Harmin paikka.

- Tiedätkö, minkä nyt haluaisin katsoa?

- En kyllä ikinä arvaa.

- Speden rautakauppasketsin.

Suhonen naurahti.

- Mistä moinen fiksaatio?

- Spede on paras.

- Minä en koskaan siitä kauheasti tykännyt, Suhonen sanoi ja sai osakseen vihaisen mulkaisun.

Uuno Kailas: Hauta meren alla: kauhunovelleja ja -runoja

Runoilija Uuno Kailasta ei useinkaan ajatella kauhukirjailijana, vaikka hänen tuotantonsa synkeys ja usein kammottavat aiheet myönnetään ja tunnustetaan. Kailas tunsi kuitenkin ulkomaista kauhukirjallisuutta, ja hänen novelleissaan ja runoissaan on useita vahvoja kauhuaiheita. Usein Kailaan teksteissä on kyse psykologisista kauhuista, ihmismielen omista hirviöistä.

Hauta meren alla -kirjassa julkaistaan neljä Kailaan novellia, jotka täyttävät kauhukirjallisuuden määritelmän, toisin sanoen "Savun varjo", "Mitä he tekivät minulle neljäsataa vuotta sitten -?", "Kuollut veli" ja "Äiti". Mukana on myös sikermä runoja, joita ei paatuneinkaan sielu pysty lukemaan tuntematta pelon ja inhon kouristavan sydäntään. Osa runoista on Kailaan tunnetuimpia kuten "Uni" ja "Talo", mutta teoksessa on myös joitain harvemmin julkaistuja. Kirjaan on asiantuntevan esipuheen kirjoittanut Juri Nummelin.

Uuno Kailas (1901-1933) oli tunnetuimpia 1920- ja 1930-lukujen suomalaisia runoilijoita, tulenkantajiin kuulunut ekspressionisti, synkkien sävyjen tulkki ja taitava riimittelijä.

Pehmeäkantinen, 82 s. ISBN 978-952-7211-46-5. Kannen kuva: Henri Joela, kannen suunnittelu: JT Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,60 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,80 € (plus postikulut).

Aleksis Kivi: Kauhukertomukset

Suomalaisen kauhukirjallisuuden historia alkaa 1800-luvun alusta ja Jaakko Juteinin Kummituksista. Vuosisadan puolivälin jälkeen suomalaiset kirjailijat ottivat vaikutteita kansantarinoista erilaisiin kauhukertomuksiin. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) on useita tarinaan upotettuja kertomuksia, joista osa on selvää kauhua. Tarinoita kertoo kirjasivistystä arvostava pohtivainen Aapo, jonka mielestä veljesten tulisi asettua aloilleen ja mennä naimisiin.

Tähän kirjaan on koottu Aapon kertomuksista neljä kauhujuttua, tunnetuimpana vampyyrikertomus "Tarina kalveasta immestä", mutta yhtä kammottava on "Tarina linnanherrasta", jylhiin goottilaisiin tehoihin yltävä kertomus despoottisesta isännästä. Mukana on myös Kiven yksittäisenä tarinana ilmestynyt "Vuoripeikot".

Kirjassa on suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa tutkineen Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 39 s. ISBN 978-952-7211-45-8. Kansi: Haron Walliander Axel Gallén-Kallelan kuvan pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 7,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 12,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 7,80 € (plus postikulut), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 8,90 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo ja tekstinäyte: 

Juri Nummelin: Aleksis Kivi kauhukirjailijana
Tarina linnanherrasta
Tarina valkean kärmeen kruunusta
Tarina kalveasta immestä
Hiidenruhtinaan tarina
Vuoripeikot. Tarina Nurmijärveltä

Tarinan linnanherrasta

Seisoi ennen tässä lähellä eräs komea linna, ja tämän linnan herra oli rikas ja mahtava mies. Hänellä oli tytärpuoli, äititön, mutta suloinen ja kaunis kuin aamu. Neitoa rakasti eräs nuorukainen, mutta sekä nuorukaista että neitoa vihasi linnan hirmuinen isäntä, jonka sydämessä ei koskaan löytynyt lemmen sijaa. Mutta tytär rakasti myös ylevätä nuorukaista; ja he kohtasivat toisiansa usein tällä kaikuvalla nummella, ja juuri tämän kiven juurella olikin heidän yhtymyspaikkansa. Mutta saipa isä tiedon nuorten salaisesta liitosta ja lausui kerran neitosen korviin hirmuisen valan. “Tyttäreni”, sanoi hän, “katso etten saavuta teitä syleilyksessä metsien yössä. Tiedä, että miekkani teidät kohta silloin yhteen-vihkii veriseen kuolemaan. Sen lupaan ja pyhästi vannon”. Niin hän lausui, ja neitonen kauhistui kuultuansa valan. Ei hän kuitenkaan unohtanut sydämensä ystävää, vaan kiivaammaksi yhä kiihtyi hänen lempensä.

Juri Nummelin (toim.): Kehrääjä: vanhoja suomalaisia kauhunovelleja

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen monitoimimies, jolle Kehrääjä on jo ties kuinka mones antologia.

Ruumiin kulttuurin 3/2019 arvostelussa Kyösti Pienimäki nostaa esille Topeliuksen, Järnefeltin ja Jalmari Karan novellit. Topeliuksen "Ikuisesta ylioppilaasta" Pienimäki kirjoittaa: "Tunnelma on tumma, kauhuromanttinen, ja tapahtumat ovat osin odottamattomia."

Kiiltomadossa julkaistu Heidi Lakkalan asiantunteva arvostelu löytyy täältä.

Pehmeäkantinen, 224 s. ISBN 978-952-7211-28-1. Kansi Alb. Gebhardin kuvasta J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 18 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Johdanto
Jaakko Juteini: Aaviit kirkossa (Kummituksia, tekijä 1819)
Fredrika Runeberg: Manalan neito (Teckningar och drömmar, Sederholm 1861; suom. teoksessa Kuvauksia ja unelmia, suom. Ilta, Edlund 1900)
Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas (Helsingfors Tidningar 1845; suom. teoksessa Sumutarinoita, suom. Aatto S., Samuli S. ja Ilmari Jäämaa, WSOY 1911)
Matti Kurikka: Vironsusi. Inkeriläinen satu (Pilven hattaroita II, tekijä 1889)
Arvid Järnefelt: Kehrääjä (Hiljaisuudessa, Otava 1913)
Jalmari Kara: Kostaja (Unikko ja ohdake, Kirja 1913)
T. Syväkari: Jylhävirran haltiatar (Juttu-tupa 3/1925)
Unto Koskela: Muumion kaulanauha (Seura 6-7/ 1927)
Arvo Virtasalo: Kalaharin paholainen (Juttu-tupa 6/ 1927)
Knut Karmanne: Kylmäojan piru (Minä kerron... 11/1930)
Iisakki Evä: Bora-Boran valkeapää (Lukemista Kaikille 23/1934)
Uuno Kailas: Äiti (Novelleja, WSOY 1936)
Harry Etelä: Raunioiden salaisuus. Kauhumysterionovelli (Kylän Lehti 12/1938)
Eino Liekki: Professori Tähtiniemen hermoklinikka (Seikkailujen Maailma 2/1940)
Jaska Autero: Kostaja (Seikkailujen Maailma 6/1944)
Klaus Marno: Tohtori Martinon salaisuus (Salainen Salkku 5/1944)

Jaakko Juteini: Kummituksia

Jaakko Juteinin Kummituksia eli luonnollisia aavis-juttuja valistuksen lisäksi (1819) on ensimmäinen suomalainen kauhukirja, kokoelma pieniä kertomuksia aaveista ja muista haamunäyistä. Juteini paljastaa samalla, mitä kummituksista kertovien tarinoiden takana todella on. Kirja julkaistaan ensimmäistä kertaa uudestaan vuoden 1858 toisen laitoksen jälkeen. Kirjaa ja sen sisältöä avaa esipuheessa vanhan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin.

“Kirjasessa [on] joukko hupaisia saksankielestä käännettyjä kertomuksia nähdyistä aaveista. Samalla selitetään luonnollisella tavalla, miten ‘aawis-juttu’ on syntynyt. Saatamme kyllä arvata, että nämä kertomukset aikanaan olivat omiaan poistamaan syvällekin juurtunutta taikauskoa ja epäluuloja, ja ovat ne vielä meidän päivinämmekin sopivia siihen.” (Kuuno A. Talvioja Juteini-elämäkerrassaan)

Pehmeäkantinen, 44 sivua. ISBN 978-952-7211-31-1. Kansi Haron Walliander alkuperäisen pohjalta.

BoD:n verkkokaupassa 6,90 e (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 11,60 e (ei postikuluja), ei toistaiseksi Adlibriksen verkkokaupassa.

Tekstinäyte: 

Pariisin Raati-huoneessa piti vanhaan aikaan tuomittaman mies rangaistuksen alaiseksi, joka sanottiin olevan liitossa perkeleen kanssa. Koska nyt Tuomarit kokounduivat, ja juttu eteen otettiin, tapahtui suuri jyry uunin piipussa. Onnettomuudeksi sopi myös pelli auki vedettynä. Moni luuli kohta, että perkeleen piti sen kautta tuleman avuksi ystävällensä. Tuomarit kiipesivät takana silmin ovea kohden, ja näkivät ulos juostessansa – o! iänkaikkisuus! kuinga tuhka ja kartu ryöppyi uunista, josta paha hengi rupesi ulos kyngyämään. Mutta yksi Tuomari raukka, jonga pitkä kappa kävi kiini naulan kandaan penkin syrjässä, kompastui pitkää pituuttansa lattialle ja kaatuessansa loukkasi armottomasti nenänsä, josta veri vuotamaan rupesi. Tässä lepäsi hän nyt puoli pyörtyneenä, ja luuli itsensä jo perkeleen muonaksi. Koska hän päänsä ylös nosti, näki hän mustan perkeleen kynnet ristissä vielä seisovan uunin edessä, ja hiiluvilla silmillä puoleensa katselevan. Tuomari oli nyt pitkänänsä lattialla, eikä rohjennut jäsendänsä järkähyttää, niin kauan kuin myös se tuskasta vapiseva perkele saineella äänellä kysyy häneldä: Ah! hyvä herra! sanokais, missä minä olen? Nyt vasta sai Tuomari enemmän rohkeutta sydämeensä, nousi ylös, pyyhkisi verisen nenänsä, ja astui lähemmäksi tätä hyvää perkelettä. Katsoissansa tarkemmin pirun silmiin, tunsi hän kohta miehen, joka oli hiljain oppiin otettu korsteini-veijari, joka suuressa Raati-huoneen rakennuksessa muita sivu-korsteinia peratessansa putosi tapaturmaisesti pitkin väljää Raati-huoneen uunin piippua aina pesään eli uuniin asti.

Juri Nummelin (toim.): Sininen tiikeri. Kryptozoologisia tarinoita

Loch Nessin hirviö, Isojalka, jeti, yksisarvinen, chupacabra... Tarunhohtoisia eläimiä, joista on olemassa lukuisia havaintoja. Näitä havaintoja tutkii kryptozoologia, sinnikkäiden yksilöiden harjoittama näennäiseläintiede, joka hylkii valtatieteen näkemyksiä paranoidisella jääräpäisyydellä. Mutta entä jos lumimies sittenkin on olemassa...? 

Sininen tiikeri on ensimmäinen suomalainen kirja, joka koostuu kryptozoologisista novelleista. Teoksen tarinoissa esiintyy myyttisiä tai kansantarujen eläimiä ja muita olentoja. Kirjoittajina on useita spekulatiivisen fiktion ja kauhun nykymestareita, kuten Magdalena Hai, Jussi Katajala ja Artemis Kelosaari. Kirjassa on myös Juri Nummelinin kryptozoologiaa lyhyesti taustoittava esipuhe. Lähde matkalle lindinmadon, savolaisten dinosaurusten ja merenneitojen maailmaan!

Pehmeäkantinen, 252 s. ISBN 978-952-7211-29-8. Kansikuva: Rimma Erkko, kannen layout: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,90 € (ei postikuluja), Suomalaisen verkkokaupassa 22,95 € (ei postikuluja).

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jani Kangas: Lindinmadon jäljillä (julkaistu alun perin nimellä “Kryptozoologi” teoksessa Kirotun kirjan vartija, Jalava 2016)
Magdalena Hai: Matkantekijä
Jussi Katajala: Sininen tiikeri
Rimma Erkko: Hän joka on uskollinen
Anu Korpinen: Helvetin raivo
Emmanuel Arse: Neiti Korpi ja Savon dinosaurukset
Eero Korpinen: Kolmesta dollarista
Artemis Kelosaari: Fidžin keikka

Juri Nummelin (toim.): Vampyyri ja muita vanhoja kauhu- ja jännitysnovelleja

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Pehmeäkantinen, 180 s. ISBN 978-952-7211-04-5. Kansi: Haron Walliander.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. Muista myös Helmivyön aiempi Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jan Neruda: Vampyyri (Vampyr, 1870; suom. tuntematon, Kiki 9/1930)
H. G. Wells: Perhonen – “Genus Novo” (The Moth, 1895; suom. V. Hämeen-Anttila, teoksessa Varastettu basilli, Kansa 1907)
Arthur Conan Doyle: Brasilialainen kissa (The Brazilian Cat, 1898; suom. Väinö Nyman, teoksessa Pelko- ja kauhutarinoita, Kirja 1925)
Arthur Conan Doyle: Hissi (The Lift, 1922; suom. Väinö Nyman, teoksessa Hämärätarinoita, Kirja 1926)
Salatusta maailmasta (teoksessa Salatusta maailmasta: kolme kummallista kertomusta, Otto Andersin 1917)
Tosia kummitusjuttuja (otteita teoksesta Tosia kummitusjuttuja, suom. Hilma Vartiainen, 1928; alun perin Daily News -sanomalehdestä)
Rudyard Kipling: Dungaran tuomio (The Judgement of Dungara, 1888; suom. Aino Malmberg, teoksessa Kertomuksia Intian ylängöiltä
ja laaksoista, Otava 1893)
Charles Dickens: Ratavahti (The Signalman, 1866; suom. Suonio, teoksessa Mugbyn rautatie-haara, SKS 1869)
Jack London: Varjo ja valo (The Shadow and the Flash, 1903; suom. tuntematon, teoksessa Ikuinen salaisuus, Otava 1924)

Juri Nummelin (toim.): On Suurten Muinaisten aika UUSINTAPAINOS!

Alussa oli Köyhän asialla, sitten tuli On muutoksen aika ja sen jälkeen Kansallisia kysymyksiä, On totuuden aika ja Itsenäisen Suomen puolesta... Ja nyt tulee On Suurten Muinaisten aika - entistä ehompana!

On Suurten Muinaisten aika on kosmoksen paras (anti-)vaalikirja, jossa paljastetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen yhteydet Shub-Niggurathiin ja muihin vekkuleihin!

Vuonna 2012 ilmestyneestä legendaarisesta ja nopeasti keräilyharvinaisuudeksi muuttuneesta kirjasta on nyt otettu uusi, täydennetty laitos, jossa on kaksi uutta novellia. Teokseen on lisätty myös jälkisanat, joissa kirjan toimittaja Juri Nummelin kertoo alkuperäisen opuksen tekemisestä.

Pehmeäkantinen, 120 s. ISBN 978-952-7211-16-8. Kansi: Ossi Hiekkala.

Booky.fissä 11,80 € (ei postikuluja), BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Lukijalle
Tuntematon kirjoittaja: Esipuhe
Vesa Kataisto: Presidentti Väyrysen puhe Ikaalisten pato- ja matologisen tiedeinstituutin avajaisissa marraskuussa 2019
Harri Erkki: Kalevan uskon paluu
Tuomas Saloranta: Kari Tenho Väyrysen tapaus
Vesa Sisättö: Paavo Väyrysen Ääni
Jussi Katajala: Paavo Väyrynen - elvyttäjä
Timo Surkka: Tulette ällistymään
Niko Aslak Peltonen: Varjo Väyrysen yllä
Juha Roiha: Kasvojen kutsu
Juha Jyrkäs: Väri Väyrysestä UUSI!
Shimo Suntila: Hulluuden tuntureilla UUSI!
Juri Nummelin: Jälkisanat TÄYDENNETYT!

Juha Mäntylä & Arttu Tuominen (toim.): Koivulehto - valon ja varjon tarinoita

Koivulehdon novellit ovat saaneet innoituksensa Suomen kesäöistä - niiden valoisuudesta ja varjoista. Kaikki tarinat kiertyvät juhannuksen ympärille ja vievät lukijan hämäriin metsiin, vesien äärelle ja keskikesän tuoksuihin. Lähde kolmentoista kokeneen kirjailijan matkaan halki usvaisten laidunniittyjen ja rannoilla palavien kokkojen ja koe keskikesän taika.

Koivulehto on ensimmäinen Suomessa julkaistu juhannusaiheinen kauhu- ja jännitysnovellien antologia. Tunnelmallisia novelleja ovat kirjoittaneet muun muassa Harri Hietikko, Juha Jyrkäs, Pasi Luhtaniemi, Helena Numminen ja Karoliina Suoniemi. Kirjan ovat toimittaneet jazz-dekkareistaan tunnettu Juha Mäntylä ja rikosromaaneistaan kehuttu Arttu Tuominen. Kirjan "sisältö on napakkaa, tyylikästä ja loppuun hiottua lyhytproosaa", kirjoittaa arviossaan Satakunnan Kansan arvostelija Jari Olavi Hiltunen.

152 s., pehmeäkantinen. ISBN 978-952-7211-09-0. Booky.fin verkkokaupassa 15,40 e (ei toimituskuluja), BoD:n verkkokaupassa 15 e (plus toimituskulut).

Sisällysluettelo:

Sana Mustonen: Vihasta vapaa
Karoliina Suoniemi: Metsänpeitto
Rake Tähtinen: Sinivalkoinen leninki
Pasi Luhtaniemi: Perintövene
Heleena Lönnroth: Juhannussammakosta se alkoi
Arttu Tuominen: Tinasotilas
Jaana Lehtiö: Sirkan juhannussuunnitelma
Henry Aho: Juhannussauna
Juha Jyrkäs: Tutkimattomat ovat hänen tiensä
Juha Mäntylä: Koivulehto
Helena Numminen: Juhannusheila
Harri V. Hietikko: Neljä ja puoli
Jasu Rinneoja: Hedelmällisyyden juhla

Tekstinäyte Helena Nummisen novellista "Juhannusheila":

Metsä on suuri ja kostea. Kuuset kutsuvat luokseen kuin ahnas syli. Sinne on helppo pettyneen upota ja vaikka unohtua ikuisiksi ajoiksi. Päivä painuu jo suolammen taakse ja usva nousee sinisinä lieskoina. Se kietoo Lisbetin ja kantaa hänen sieraimiinsa eläimen hajua.
Mikä siellä risahtelee? Lisbet säikähtää. Hän istuu kannolle kuuntelemaan. Pihka valuu kannon reunaa ja tarttuu käsiin. Kuusten välissä vilahtaa punaisen hännän valkoinen pää. Kettu lähestyy ja jää höristelemään korviaan. Se nuuhkii ihmisen hajua. Sitten se kääntyy ja lähtee tiehensä. Mustan korven perukoilta lehahtaa siihen korppi, istahtaa viereiselle kannolle ja rääkäisee iltahuutonsa. 
Silloin Lisbet ottaa lituskaisen muovipullon taskustaan ja siemaisee. Olkoon tämä paukku juhannuksen kunniaksi, vaikkei heilaa enää olekaan, hän huokaisee. Ja päässä kihahtaa mukavasti. 
Hänen mielensä palaa laivalle. Onneksi hän ehti vielä hankkimaan itselleen juhannusjuomat ennen kuin laiva kääntyi laituriin. Hän juoksi tax free -myymälään ja kahmi niin monta Viru Valge -pulloa kuin sai kassiinsa mahtumaan. Jotain halpaa ja kansanomaista tuon korean keikarin vastapainoksi, hän päätti. Jotain luotettavaa hän tarvitsi, jos ei muuta niin juhannushumalan, sellaisen että muisti himmenee.
Lisbet maistaa taas polttavaa juomaa. Tuntee kuinka se valuu alas ja lämmittää mahaa kuin kuuma kämmen.
Sitten hän tarpoo eteenpäin. Kuuset harvenevat ja matalia mäntyjä ilmestyy maisemaan, kunnes nekin melkein loppuvat ja letto lähestyy. Lisbetin jalat uppoavat vetiseen rahkasammaleeseen. Hän pysähtyy, suonsilmäkkeet näyttävät pohjattomilta kaivoilta. Sinne voisi upottaa pettymyksensä ja sinne voisi upota itsekin, hän uhoaa. Sieltä ei häntä enää löydettäisi.