Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalainen klassikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalainen klassikko. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. huhtikuuta 2025

Larin-Kyösti: Satu sorsanpojasta ja muita tarinoita


Tunnettu runoilija Larin-Kyösti (oikea nimi Kyösti Larson, 1873-1948) kirjoitti myös satuja, joissa seikkailevat monet kansanperinteestä tutut hahmot, kuten metsänpeikot. Osassa saduista on myös eläimen näkökulma. Larin-Kyösti kirjoitti monet satunsa samaan aikaan lapsille ja aikuisille, mutta tähän kirjaan on valittu hänen tuotannostaan niitä satuja, jotka sopivat parhaiten lapsille. Omaperäisiksi sadut tekee, ettei niissä ole opetusta, kuten monissa 1900-luvun alun saduissa usein oli.

Kirjan on kuvittanut perinteisellä tyylillä Henri Joela, jonka kuvitukset Minna Canthin satuihin teoksessa Pikku-Heikin merkillinen matka ihastuttivat laajalti. Ks. myös Helmivyön aiempi Larin-Kyösti-toimite Paholaisen soitto.

Kovakantinen, 62 s. ISBN 9789527469668. Kannen kuvitus: Henri Joela, kannen layout: J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 26,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.


Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Esipuhe
Satu sorsanpojasta
Matti Kierosilmä
Metsän henki
Vuohi ja pihakoira
Tiikerikoira ja fox-terrier
Tarina kerjuupussista

keskiviikko 29. tammikuuta 2025

Irmari Rantamala: Martva 2


Martva on Irmari Rantamalan mittavan Harhama-teossarjan toinen jakso, joka ilmestyi heti Harhaman perään vuonna 1909 kolmessa osassa. Teoksessa seuraillaan toisiaan rakastavia nuorukaisia Oolavia ja Martvaa, joihin Harhaman aiemmassa osassa kirjoittama teos "Varotushuuto" tekee turmelevan vaikutuksen. Perkele näyttelee myös merkittävää osaa tapahtumissa ja monenlaisia yhteiskunnallisia asioita käsittelevässä dialogissa. Osa teoksesta on kirjoitettu runomuotoon, ja Martvaa voikin pitää yhtenä ensimmäisistä suomalaisista säeromaaneista. Helmivyö on nyt julkaissut kolmiosaisen Martvan toisen osan. 

Martva on ollut unohdettu teos, vaikka sitä edeltäneestä Harhamasta on kirjoitettu tutkimuksia sivutolkulla. Martva on ollut saatavana sähkökirjana, mutta Helmivyön laitos on ensimmäinen painettu uusintajulkaisu. Martvan kolmas osa ilmestyy painettuna myöhemmin keväällä. Kirjassa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe. 

Pehmeäkantinen, 262 s. ISBN 9789527469620. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut). 

maanantai 25. marraskuuta 2024

Volter Kilpi - tulisieluinen ylioppilas ja modernin taiteen airut: varhaisia mielipidekirjoituksia ja taidepohdintoja


"Ei, ei, minä tunnen elämän suonissani kohisevan, itse, itse minä olen; mitä päälleni asetetaan sen täytyy, kun kasvan, kun olentoni paisuu, täytyy särkyä, kappaleiksi lentää. Omalta pohjaltani minä ylenen, ja oman paikkani otan. Sisällinen vaatimus siihen pakoittaa. Eikö joka ihmistä niin, ken on päässyt tuntoon itsestään?! (Volter Kilpi, Wapaa muurahainen 1897)

Kirjailija Volter Kilven varhaiset kirjoitukset, joista suurta osaa ei ole aiemmin julkaistu painettuna, paljastavat intohimoisen sanankäyttäjän ja ajattelijan. Kirjoituksissa puntaroidaan runoutta, ihmistä ja yhteiskuntaa ja ollaan palavasti taiteen, vapauden ja yksilön itsetoteutuksen sekä suomalaisuuden ja kansanvalistuksenkin asialla. Myöhemmät taide-esseet täydentävät kuvaa Kilvestä nykyaikaisen taiteen airuena Suomessa.

Kokoelman toimittaneet Laura Kokko ja Pirjo Lyytikäinen ovat taustoittaneet kirjoitukset monipuolisesti.

Volter Kilpi (1874-1939) oli varhainen suomalainen modernisti, joka yhdisti romaaneissaan vanhanaikaisen saaristolaisyhteisön kuvausta tajunnanvirtaa lähestyvään kielenkäyttöön. Kilven tunnetuin teos on yhdenpäivänromaani Alastalon salissa (1933). Helmivyö on aiemmin julkaissut Kilven varhaisnovelleja teoksessa Seireenien laulu sekä yhteisniteen kirjailijan varhaisista romaaneista nimellä Antinous ja muita romaaneja.

Kirjan toimittajista muusikko ja kulttuurihistorioitsija Laura Kokko toimii viulistina Sinfonia Lahdessa. Hän on aiemmin kirjoittanut vuonna 2022 ilmestyneen palkitun elämäkerran kirjailija Volter Kilvestä (SKS). Pirjo Lyytikäinen on kotimaisen kirjallisuuden tutkija ja professori (emerita). Hän on kirjoittanut uraauurtavan väitöskirjan Volter Kilven romaanista Alastalon salissa vuonna 1992 ja sittemmin tutkinut paljon myös Kilven nuoruudentuotantoa.

Pehmeäkantinen, 288 s. ISBN 9789527469514. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.


Eino Leino: Nuori nainen


Nuori nainen
on Eino Leinon tuotannossa harvinainen tarinakokoelma, joka rakentuu ystävysten ja kollegoiden illanistujaisten ympärille. Miehet kertovat naisseikkailuistaan, ja kertomuksista muodostuu kiehtova kuva 1900-luvun alun Helsingistä ja sen seurapiireistä. Tarinoilla Leino kommentoi aikansa vireänä kuohunutta keskustelua avioliitosta, perheestä, erotiikasta ja romanttisesta rakkaudesta.

Nuorta naista ei ole julkaistu painettuna uudestaan lähes sataan vuoteen eikä sitä ole ollut saatavana sähkökirjana. Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe.

Eino Leino (1878-1926) on yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita, joka kirjoitti niin runoutta, näytelmiä kuin proosaakin. Helmivyö on aiemmin julkaissut häneltä novellivalikoiman Murhamies ja eroottisen rikosromaanin Seikkailijatar.

Pehmeäkantinen, 172 s. ISBN 9789527469569. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

perjantai 23. elokuuta 2024

Irmari Rantamala: Martva I: Harhama: toinen jakso


Martva on Irmari Rantamalan mittavan Harhama-teossarjan toinen jakso, joka ilmestyi heti Harhaman perään vuonna 1909 kolmessa osassa. Teoksessa seuraillaan toisiaan rakastavia nuorukaisia Oolavia ja Martvaa, joihin Harhaman aiemmassa osassa kirjoittama teos "Varotushuuto" tekee turmelevan vaikutuksen. Harhama itse esiintyy Martvassa vain sivuosassa, mutta mukana on myös aiemmista teoksista tuttu Perkele. Osa teoksesta on kirjoitettu runomuotoon, ja Martvaa voikin pitää yhtenä ensimmäisistä suomalaisista säeromaaneista.

Martva on ollut unohdettu teos, vaikka sitä edeltäneestä Harhamasta on kirjoitettu tutkimuksia sivutolkulla. Martva on ollut saatavana sähkökirjana, mutta Helmivyön laitos on ensimmäinen painettu uusintajulkaisu. Martvan toinen osa ilmestyy painettuna myöhemmin.

Teoksessa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 296 s. ISBN 9789527469491. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postit), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Johan Ludvig Runeberg: Salapurjehtija ja muita novelleja


Meritarinoita, täyttymätöntä rakkautta, koululaishuumoria, oikeudessa sovittavia riitoja... tätä kaikkea on runoudestaan tunnetun Johan Ludvig Runebergin novelleissa.

Salapurjehtija kokoaa yhteen Runebergin novellien suomennokset, jotka ilmestyivät alun perin vuonna 1884. Teoksessa on säilytetty Aatto Suppasen käännösten vanhahtava ja runollinen kieli. Teoksessa on myös Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 204 s. ISBN 9789527469453. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut). Saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

tiistai 12. joulukuuta 2023

Larin-Kyösti: Paholaisen soitto ja muita fantastisia novelleja


Larin-Kyösti (1873-1948) tunnetaan parhaiten laulullisista ja kertovista runoistaan, mutta hänellä oli myös rikas ja omaperäinen proosatuotanto. Paholaisen soittoon on kerätty Larin-Kyöstin eri novellikokoelmista tarinoita, joissa on fantasiaa, leikittelyä, sadun ja taian tunnelmaa. Osa tarinoista on jopa suoranaista kauhua, vaikka ei koskaan kovin pelottavaa. 

Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän avaa Larin-Kyöstin tuotannon fantastisia vivahteita. Erkki Kiviniemi kirjoittaa siitä Kulttuuritoimituksessa näin: "Monet Paholaisen soitto -kokoelman kertomukset ovat kekseliäitä, vanhahtavasta kielestään huolimatta sujuvasti seurattavia. Vahvoja ovat esimerkiksi Metsän henki, Pyhäsaaren tarina, Laulajan uni ja Sillanlakaisijat. (...) Kirjan toimittaminen ja julkaiseminen on kulttuuriteko."

Pehmeäkantinen, 262 s. ISBN 9789527469200. Kansi J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoista. 


Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Larin-Kyöstin omaperäinen fantasiakirjallisuus

Kuolema vaeltamassa (teoksesta Kellastuneita lehtiä, Weilin 1903)

Keira ja Svakko (teoksesta Leipä ja laulu, Otava 1905)

Paholaisen soitto (Leipä ja laulu)

Pyhäsaaren tarina (Leipä ja laulu)

Inehmo ja sammal (Leipä ja laulu)

Inkeri ja Yrjänäritari (Leipä ja laulu)

Ahasveruksen lepopäivä (Leipä ja laulu)

Metsän henki (Leipä ja laulu)

Hiirenkesyttäjän kosto (teoksesta Joulu-yön tarina, Fundament 1918)

Juoksa Joikuja (Joulu-yön tarina)

Joulu-yön tarina (Joulu-yön tarina)

Laulajan uni (teoksesta Oli kerran, Karisto 1911)

Kiduttajat (Oli kerran)

Matti Kierosilmä (Oli kerran)

Ainaisen auringon etsijä (Joulu-yön tarina)

Noiduttu tornikello (Joulu-yön tarina)

Vanhankartanon tarina (Joulu-yön tarina)

Alju (Joulu-yön tarina)

Indialainen legenda (Oli kerran)

Kuoleman näky (teoksesta Juvenilia, Otava 1927)

Sillanlakaisijat (teoksesta Katupeilin takana, Karisto 1910)


perjantai 18. elokuuta 2023

Ressuja ja ystäviä: kertomuksia eläimistä. Toim. Juri Nummelin

 


Ressuja ja ystäviä
kokoaa yhteen kirjailijoidemme kuvauksia eläimistä. Osa tarinoista on eräkirjallisuutemme varhaiskaudelta, osa taas edustaa perinteisempää proosaa.

Monissa tarinoissa eläimet ovat ihmisen ystäviä ja kumppaneita, mutta myös vihollisia. Kirjassa elävät rinnakkain monenlaiset kuvaustavat, ja edustettuina ovat niin vuohi, koira, karhu kuin kukko ja naalitkin.

Moni kirjoittajista on kirjallisuutemme klassikkoja, kuten Konrad Lehtimäki, Larin-Kyösti ja Maila Talvio, mutta mukana on myös tuntemattomia ja unohdettuja sanankäyttäjiä, kuten Oskari Hynén ja Kalervo Reponen. Teoksen avaa Juri Nummelinin esipuhe, joka pureutuu eläinten kuvausten historiaan suomalaisessa kirjallisuudessa. Ressuja ja ystäviä on avaus laajalti tutkimattomaan alueeseen kotimaisessa kirjallisuudenhistoriassa.

Pehmeäkantinen, 264 s. ISBN 9789527469279. Kansi: J.T. Lindroos vanhan aapisen pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Eläimiä suomalaisessa kirjallisuudessa

Larin-Kyösti: Vuohi ja pihakoira (teoksesta Oli kerran. Karisto 1911)

Kyösti Wilkuna: Ressu (Novelleja. WSOY 1907)

Eemeli Parras: Karhu ja karhuntanssittaja (ote romaanista Jymyvaaralaiset. Kirja (Petroskoi) 1933)

Jac. Ahrenberg: Juoksija Jalon historia (Idästä. Söderström 1890)

Rolf Palmgren: Karpath (Luonnon lapsia. WSOY 1918)

Santeri Ivalo: Hännätön vasikka (Iltapuhteeksi I. Söderström 1891)

Pekka Aho: Sikamainen kertomus (Kansan keskeltä. Wickström 1886)

Maila Talvio: “Ystävä”(Näkymätön kirjanpitäjä. WSOY 1918)

Kalervo Reponen: Nuortitunturin valkoiset vaeltajat (Kovapään kosto. Karisto 1946)

E. W. Suomalainen: Kärpänpoikasten kisat (Metsän salaisuuksia. WSOY 1922)

Oskari Hynén: Kaulushaikara (Kirjasta Metsolassa. Valistus 1926)

Ivar Hortling: Tulevaisuuden lintu (Immon pöllöt ja muita lintukertomuksia. Suom. Hannes Salovaara. WSOY 1924)

Thorsten Renvall: Kottarainen (Kirjasta Piirteitä lintujen elämästä. Suom. T. J. Hintikka.)

Santeri Alkio: Isäntä, hevonen ja koira (Kylistä, kodeista ja vainioilta. Otava 1894)

Konrad Lehtimäki: Ystäväni himmenevä katse (Musta taivaanranta. WSOY 1929)

Elsa Heporauta: Kaksi orpoa (ensimmäinen luku romaanista Erämetsäin kuningatar. Marjaskarhun tarina. WSOY 1956)

Kirjailijaesittelyt

tiistai 20. kesäkuuta 2023

Vanhoja historiallisia romaaneja: Paavo Nissinen; Pohjan-Piltti; Härkmanin pojat


Historiallinen romaani on ollut Suomessakin suosittu lajityyppi 1800-luvun puolivälistä saakka, aina Topeliuksesta ja Juhani Ahosta alkaen, mutta varhaisempiakin esimerkkejä löytyy. Tähän kirjaan on koottu kolme vanhaa historiallista romaania, joista kaksi on suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia ja yksi on suomalaissyntyisen kirjailijan Suomeen sijoittuva teos.

Gustaf Mellinin Paavo Nissinen sijoittuu Suomen sotaan 1808-1809, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen Pohjan-Piltti pakanuuden viimeisiin aikoihin 1200-luvulle ja Auran eli Betty Elfvingin Härkmanin pojat isonvihan aikaan. Kirja on hyvä kooste varhaisinta historiallista romaaniamme, ja mukana on myös Juri Nummelinin lyhyt johdanto aiheeseen.

Pehmeäkantinen, 420 s. ISBN 9789527469330. Kannen layout J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

perjantai 9. kesäkuuta 2023

Rami Nummi - Max Ryynänen: Epäkirjailija Armas J. Pulla


Epäkirjailija Armas J. Pulla
on esseistinen rakkaudentunnustus kirjailija, mainosmies, kulinaristi ja käsikirjoittaja Armas J. Pullan elämäntyölle. Käsikirjoitusten ja lehtiartikkelien lisäksi Pulla julkaisi lähes sata teosta, ja hän oli sotien jälkeisen Suomen keskeisiä sivistyspersoonallisuuksia, joka oli tuttu näky myös televisiossa. 

Rami Nummen ja Max Ryynäsen kirja kartoittaa Pullan perintöä pikareskimaisesta historiankirjoittamisesta kulttuuriperinnön puolustamiseen ja anekdoottien keräilyyn. Pulla itse kutsui itseään epäkirjailijaksi, ja hänen kevyt, leikkisä kirjoitustyylinsä on toiminut mallina Epäkirjailija Armas J. Pullalle. Nummi ja Ryynänen käyvät läpi Pullan valtaisaa perintöä hankauksia ja eksymisen kokemuksia kaihtamatta.

Rami Nummi on porilainen kirjoittaja, joka on erikoistunut kotimaiseen elokuvaan. Hänen kiinnostuksenkohteisiinsa lukeutuvat myös esseistiikka ja viihdekirjallisuus.

Max Ryynänen on itähelsinkiläinen epäkirjailija. Hänen viimeisin teoksensa Mechelinin tähtiä (2022) polemisoi ruokaa, ravintoloita, kokkaamista ja kulinarismia - kärkeviä näkemyksiä kaihtamatta. Ryynäsen tavoitteena on tulla Umberto Ecoksi (tai Susan Sontagiksi). Soveltavana esteetikkona Ryynänen on kirjoittanut elokuvasta, politiikasta, urheilusta ja kulttuuriperinnöstä, sekä mannermaisesta ja intialaisesta filosofiasta. Lisää kotisivuilla: maxryynanen.net.

Pehmeäkantinen, 128 s. ISBN 9789527469316. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 16,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 


Sisällysluettelo: 

1. Epäkirjailija

2. Armas J. Pullan elämänvaiheista

3. Matalaa kulttuuriteoriaa

4. Karjalainen kulinaristi

5. Muotipulla

6. Kaupunkitutkija Armas J. Pulla

7. Veijari

8. Katsaus Pullan elokuviin

9. Yhteistyömietteitä (Lopuksi)

Armas J. Pullan bibliografia


Tekstinäyte ensimmäisestä luvusta: 


Olemme näin kiertoteitse alustaneet sitä, kuka ja mikä on Armas J. Pulla. Ei ole ainoastaan niin, että Pullaa voi hyvällä syyllä kutsua Suomen Umberto Ecoksi – joskin ilman akateemista ulottuvuutta, mutta eihän hänen lapsuutensa Viipuri tai sodanjälkeinen Helsinkikään ollut maailman vanhin yliopistokaupunki Bologna, jossa Eco teki mittavimman uransa (kasvettuaan Torinon lähellä) – vaan on niinkin, että Pulla oli elokuvakäsikirjoittaja, romaanikirjailija, tietokirjailija, kuunnelma- ja näytelmäkäsikirjoittaja, kolumnisti, pakinoitsija, piirtäjä ja mainosmies, joka perusti ranskalaisen gastronomisen yhdistyksen Chaîne des Rôtisseursin Suomen jaoston eli Paistinkääntäjien veljeskunnan. Nykyään ei moni enää Pulla tunne, mutta hän teki yhden Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä sivistysurista.

Kaikkihan me teemme kaikenlaista, mutta on harvinaista, että tekijä jättää jälkeensä kokemuksen, jota yllä kuvataan Armas J. Pullaankin sopivasti. Se on kokemus mielipuolisen mittavasta, Econ käsittein (positiivisesti) skitsofreenisesta, elämäntyöstä, jonka yllä ei leiju ”elämäntyön” tunkkainen ja yksioikoinen leima. Pullasta ei voisi kirjoittaa otsa rypyssä, että sinä ja sinä vuonna hän löysi äänensä. Hänen barokkisen runsas ja aihepiireiltään loputtomasti ja triviaalisti haarautuva tuotantonsa mahdollistaa ruutuhyppelyn, josta ei välttämättä seuraa mitään ehjää tai syvällistä, mutta joka kuitenkin tuntuu siihen perehtyvän mielestä uskomattoman arvostettavalta ja inspiroivalta.


keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Eino Leino: Seikkailijatar


Eino Leinon Seikkailijatar (1913) on tekijälleen harvinainen eroottinen rikosromaani, jonka pääosassa on venäläinen ruhtinatar Zaida. Tämä on asioiden tilaan nopeasti kyllästyvä nuori nainen, joka ottaa aina uuden rakastajan päästyään edellisestä eroon. Hän ajautuu lopulta vaikeuksiin esivallan kanssa.

Seikkailijatarta voi jopa pitää sarjamurhaajaromaanina, sen verran usein Zaida rakastajiaan päästää päiviltä. Teoksessa on myös hätkähdyttäviä viittauksia sadomasokismiin. Eino Leino (1878-1926) oli monipuolinen kirjailija, runoilija, kriitikko, lehtimies, näytelmäkirjailija, prosaisti. Hän oli Suomen ensimmäisiä symbolisteja, joka halusi löytää vanhoista suomalaisista taruista universaaleja totuuksia ja tuntemuksia.

Seikkailijatar on viimeksi julkaistu painettuna vuonna 1989 eikä sitä ole ollut saatavilla sähkö- tai äänikirjana. Teoksessa on mukana myös kaksi Leinon rikosaiheista novellia sekä Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 140 s. ISBN 9789527469248. Kansi: J. T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Muista myös Helmivyön aiemmin julkaisema Murhamies, kokoelma Leinon novelleja! 

torstai 29. syyskuuta 2022

Emil Nervander: Uotilan isäntä; Katri

 


Emil Nervanderin Uotilan isäntä on intohimodraama, jossa nuori isäntä surmaa vaimonsa, koska on rakastunut nuorempaan naiseen. Murhan jälkeistä syyllisyyttä kuvaavaa Uotilan isäntää on usein sanottu ensimmäiseksi suomalaiseksi rikostarinaksi. Se ilmestyi aluksi ruotsiksi vuonna 1863 ja suomeksi seitsemän vuotta myöhemmin. Uotilan isäntä kuuluu samaan lajityyppiin kuin James M. Cainin Vahinko kello kaulassa ja Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon, mutta ilman näiden synkkyyttä ja kohtalonomaisuutta.

Kirja sisältää myös Nervanderin toisen rikosaiheisen teoksen Katrin (1884). Se taas kertoo nuoresta naisesta, joka surmaa inhottavasti käyttäytyneen emäntänsä. Uotilan isäntää ei ole julkaistu painettuna sataan vuoteen, Katria taas ei ole painettuna julkaistu koskaan uudestaan.

Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän esittelee Nervanderin elämää ja tuotantoa.

Pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 9789527469118. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

tiistai 31. toukokuuta 2022

Pietari Hannikainen: Jutelmia läheltä ja kaukaa 1-2


Pietari Hannikaisen Jutelmia läheltä ja kaukaa sisältää kolme kertomusta. "Etelän ja pohjoisen tytär" sijoittuu Krimin sotaan ja "Punainen lähde" kertoo maaorja Simpsan paosta, jolla on merkittäviä sivuvaikutuksia. Laaja "Salojärven kukkanen" sijoittuu nuijasodan aikaan ja on yksi ensimmäisiä suomenkielisiä romaaneja. Tarinoissa on suuria tunteita, ajankohtaisia ajatuksia ja täpäriä pelastuksia.

Jutelmia läheltä ja kaukaa 1-2 ilmestyi alun perin vuosina 1882 ja 1884, ja teospari julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Kirjassa on Juri Nummelin taustoittava esipuhe. 

Pehmeäkantinen, 312 s. ISBN 9789527469057. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupoissa. 


Tekstinäyte tarinasta "Etelän ja pohjoisen tytär": 

III

Ahvenanmaan saaristo oli seuraavana kesänä eroitettu kaikesta yhteydestä muun Suomen kanssa. Länsivaltojen laivastot purjehtivat ympäri Suomen- ja Pohjanlahden vesiä, ottaen kiinni jokaisen laivan ja veneen, minkä tapasivat merellä. Bomarsundin linnassa oli sota-ajalla tavallinen kielto; ettei linnaan päässyt kukaan, jolla siihen ei ollut erinäistä lupaa. Mutta silloinen eroitettu sulkeus-tila, jossa asukkaat olivat, vaikutti linnan asukasten ja ympäristön välillä kiihkeämmän yhteyden kuin tavallisesti. Viikkokaudet, varsinkin alusta kesää, kuluivat saamatta Suomesta mitään tietoja. Vihollisten laivain liikunnot olivat ainoat uutiset, jotka toivat uutta puheen ainetta saariston asukasten elämään. Asukasten täytyi viettää ikävää aikaansa miten paraiten osasivat. Komendantin, hra Bodiskon, kohteliaisuus oli paraimpana apuna linnalaisten ajanvietoissa. Seurallinen elämä sai aivan vapaasti liikkua linnan asukasten ja ympärillä asuvan herrasväen kesken.

Eräänä päivänä oli vihollinen laivaparvi asettunut linnan edustalle ja näytti lähestyvän linnaa. Kanonain jyrinä pani koko linnan väestön vapisemaan. Linnalaisten patterit, jotka olivat ulompana niemissä, olivat kohta pakoitetut vaikenemaan, ja niiden väestön täytyi vetäytyä linnaan. Tämä näytti olevan linnan viimeinen päivä. Pian lensivät armottomat projektilit linnan kiviseiniä kohti. Linna oli kohta peitetty tulen ja savun sekaan. Sen vahvat kiviseinät vapisivat. Oli kuin tuhat ukkoisen voimaa yhtaikaa olisi iskenyt tulta ja jyrisnyt linnan ympärillä. Jo oli linnan väestö kadottanut toivon minkään pelastamisesta. Mutta ampuminen taukosi yhtäkkiä. Kun savu vähän ajan takaa oli haihtunut, satama oli puhdas, ja tyyni meren lahti välkkyi kuulakkana, linnan harmaat kiviseinät kuvastivat kylkiänsä rauhallisena kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ernest oli hyökkäyksen ajan ollut lakkaamatta työssä. Eräitä miehiä oli haavoitettu ja useita oli sairastunut, ahtaissa savulla ja ruudin hajulla täytetyissä kasarmeissa. Vasta illalla myöhään pääsi hän hengähtämään, ja silloin hän riensi komendantin huoneihin antamaan kertomusta haavoitettuin tilasta.

"Tällä kertaa olemme pääsneet vähällä, vai miten, tohtori?" sanoi komendantti, tyytyväisenä hymyillen ja puristaen Ernestin kättä.

"Olisimme pääsneet vielä vähemmällä, jos ei palava ja savu kasarmeissa olisi ollut pian tukehuttava", vastasi Ernest. "Olen varma, jos ampuminen olisi kestänyt eräitä hetkiä lisäksi, puolet miehistä olisi tukehtunut savuun. He olisivat sen tehneet nytkin, jos en olisi niin ahkeraan kylmällä vedellä pirskoitellut huoneita."

"Se oli hyvä. Sellaista asiaa ei ole voitu ennen kokemusta arvata, Mutta vastaiseksi on meidän oltava varoillamme. Luultavasti vihollinen ei jätä meitä niin vähällä. Eräiden päivien takaa se saattaa olla takaisin täällä ja vielä suuremmalla voimalla. Mitä luulette siksi tarvittavan varustaa?"

"Ensiksi kaikki jää kellareista kasarmeihin ja kaikki naiset ja lapset linnasta ja sen läheisyydestä pois, etemmäksi saarelle."

"Kova tuomio, herra Ernest. Sen sanoman saatte itse antaa naisille. Ne saatte nyt kohdata luonani, jos suvaitsette astua saliin."

vielä savusta pian nokisena, Ernest seurasi komendanttia salonkiin. Hän kohtasi siellä pian kaikki linnan naiset ynnä linnan ympäristöllä asuvia perheitä, jotka olivat rientäneet paikalle katsomaan sodan tuhoja ja toivottamaan onnea yleisesti rakastetulle komendantille. Ernestin silmät lensivät pikaisesti ympäri salin. Ne seisattuivat yhtäkkiä erääsen seuraan, jossa istui kolme nuorta naista ja heidän edessään eräs nuori upseri.

"Mitä kaikkea", huudahti hän, "Aleksiko täällä, jonka keväällä jätin Turkuun!"

Upseri kavahti, tullen Ernestin vastaan, ja tervehti häntä, kätellen iloisesti.

"Niin, kuten näet, minäkin olen täällä."

"Ja tuo nainen, jota puhuttelit, se on minusta kuin unennäköä."

"Se on minustakin niin, hyvä Ernest. Olin kadottanut hänen eräitä päiviä sinusta erottuani ja nyt kohtaan täällä samallaisen ihmisen, saman nimellisen, ja kuitenkin hän on ihan toinen — minun pääni pyörii ympäri."

"Ja hän on tässä linnassa?"

"Ei juuri linnassa, hän on lasten opettajana kapteni S:villa, joka asuu eräitä askelia linnasta."

Ernestin silmät kohtasivat neiden silmän. Hän luuli huomanneensa vienon punastuksen levinneeksi tuon kukoistavan neiden poskille. Hän ei voinut enää pidättyä, hän riensi tuota kummallista olentoa kohti, kumarsi ja sanoi rohkeasti:

"Minun nimeni on Ernest Werner. Tunnetteko minua?"

"Ja minä olen Lovisa Suruton. Vaan anteeksi, jos en muista teitä nähneeni ennen", vastasi neiti punastuen.

"Vaan ettekö ole koskaan ollut Pietarissa?"

"En koskaan."

"Ettekä tunne ruhtinatar Marandaa?"

"En yhtään, en ole kuullut hänen nimeänsäkään."

"Ettekä ole asuneet Turussa erään työmiehen talossa?"

Uusi punastus levisi neiden poskille ja hänen silmänsä kääntyivät alas. Mutta hän nosti ne jälleen, ja hänen huulilleen kuvausi joku ivallinen hymy, kun hän rohkeasti katsoi Ernestin silmiin.

"Minä luulin kuitenkin teitä nähneeni Turussa", jatkoi Ernest, katsoen järkähtämättä häntä silmiin.

"Se on suuri erehdys, herraseni; minä matkustin Turun kaupungin läpi enkä viipynyt siellä enemmän paria tuntia."

"Luisa, Luisa, anteeksi että sinusta epäilin", huudahti tohtori itsekseen ja toisella kielellä kuin se, jolla oli puhutellut edessään istuvaa neittä.


torstai 17. helmikuuta 2022

Väinö Kataja: Kansamme hyvinvointia


Väinö Kataja (1867-1914) on Suomen taiteen kultakaudella vaikuttanut kirjailija, jonka tarinat muistetaan parhaiten elokuvina (Koskenlaskijan morsian, Noidan kirot). Kataja ammensi teoksiinsa aiheita Tornionjokilaakson arjesta, ja 1900-luvun alussa hän kuului maamme myydyimpiin kirjailijoihin.

Kataja toimi useina vuosina isänsä, Ylitornion nimismies Mikael Jurveliuksen viransijaisena. Tässä tehtävässä koettu on ollut monen novellin alkusysäys. Tämän kokoelman tarinat on aikaisemmin julkaistu kolmessa teoksessa: Maalaiskuvia 1 (1907), Maalaiskuvia 2 (1908) ja Varavallesmannina (1906). Koosteen on toimittanut Reijo Valta. 

Pehmeäkantinen, 380 s. ISBN 9789527469002. Kansi: Reijo Valta. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 


tiistai 15. helmikuuta 2022

Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä


Ylös helvetistä on harvoja suomalaisen kirjallisuuden täysiverisiä utopioita. Alun perin vuonna 1917 julkaistu Ylös helvetistä on tekijänsä Konrad Lehtimäen tunnetuin teos, edelleen vaikuttava pasifistinen ja sosialistinen romaani, jossa tiedemiehet keksivät laitteen, jonka avulla sodat voidaan lopettaa. Se ei tietenkään tuntemattoman maan hirmuhallitsijalle käy, vaan hän koettaa anastaa keksintöä itselleen. Kiihkeässä kirjassa on myös laajoja, ensimmäisestä maailmansodasta vaikutteita saaneita ilmataistelukohtauksia, jollaisia maamme muusta kirjallisuudesta saa hakea. Teosta ei ole painettuna julkaistu vuoden 1953 jälkeen.

Turkulainen, Vahdolla syntynyt Konrad Lehtimäki (1883-1937) oli varhaisen työväenliikkeemme suosituimpia ja merkittävimpiä kirjailijoita, jonka tavaramerkkejä olivat rajut näyt väkivallasta ja sorrosta. Helmivyön uuteen laitokseen on esipuheen kirjoittanut Lehtimäen kauhutuotantoa tutkinut Juri Nummelin.

Pehmeäkantinen, 420 sivua. ISBN 9789527211953. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista.